Opastuksen kehittäminen Nuuksion kansallispuisto- ja ulkoilualueilla
Tastula, Miraz; Juurinen, Nina (2013)
Tastula, Miraz
Juurinen, Nina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148390
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148390
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vuonna 2010 tehdyn opinnäytetyön tuloksien pohjalta tehtyjen opastukseen liittyvien parannuksien onnistumista ja toimivuutta Nuuksion alueella. Tavoitteena oli teoriaan pohjautuvan informatiivisen kyselylomakkeen avulla kartoittaa Nuuksion kansallispuisto- ja ulkoilualueilla liikkuvilta retkeilijöiltä onko opastus onnistunut ja mitä kehitettävää alueen opastuksessa edelleen on. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Metsähallitus. Työn tulokset liitettiin osaksi vuonna 2009 alkaneen Löydä Nuuksio –hankkeen loppuarviointia. Löydä Nuuksio –hankkeen tavoite on kehittää Solvallaan rakennettavan Suomen luontokeskus Haltian sekä Nuuksion kansallispuiston retkeilypalveluiden saavutettavuutta. Tulokset raportoitiin Metsähallitukselle joulukuussa 2012.
Tutkimuskysymyksenä oli miten Nuuksion kansallispuistossa ja Helsingin kaupungin ulkoilualueiden sekä tulevan Suomen luontokeskus Haltian lähialueen Solvallan retkeilijöitä ja ulkoilijoita ohjaavat opasteet toimivat käyttäjän näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettäviin opasteisiin luetaan viitat reiteillä maastossa, muut reittimerkinnät maastossa, info- sekä opastuskatokset tauluineen ja karttoineen, parkkipaikkojen, nuotiopaikkojen sekä muiden retkeilyrakenteiden merkinnät maastossa. Kyselytutkimus tehtiin Nuuksion järviylängöllä Etelä-Suomessa Uudellamaalla Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen alueilla.
Teoreettinen viitekehys muodostui kahdesta laajemmasta kokonaisuudesta, opastamisesta sekä palvelun kehittämisestä. Opastamisessa perehdyttiin opasteisiin sekä liikuntarajoitteisten opastamiseen Nuuksion alueella ja palvelun kehittämisosiossa on määriteltynä palvelu, palvelukokemukset ja asiakasymmärrys. Opinnäytetyön aiheen rajauksessa käytettiin 8x8-ideointimenetelmää, jonka avulla kartoitettiin, mitä teoriaa ja työskentelymenetelmiä opinnäytetyössä tultiin käyttämään. Kenttätutkimuksen menetelmäksi valittiin informatiivinen kyselylomake, joka pohjautui opinnäytetyön teoriaperustaan. Kyselyä tukemaan käytettiin lisäksi havainnointia. Kyselylomakkeiden vastaukset analysoitiin SPSS -tilastointiohjelman avulla.
Kyselyn otantakausi oli lokakuu ja marraskuun ensimmäinen viikonloppu 2012. Otanta oli 102 ja suurin osa vastauksista saatiin Haukkalammen ja Pirttimäen alueilta. Nuuksion alueilla olevien opasteiden määrään oltiin kokonaisuudessaan tyytyväisiä ja alueille oli helppo löytää. Sen sijaan karttojen ja opastetaulujen informatiivisuus liittyen liikuntarajoitteisten reittien sekä Nuuksion luonnon monimuotoisuuden opastukseen oli puutteelista. Kolmasosa vastaajista ei ollut tietoisia Suomen luontokeskus Haltiasta ja Haltiaan vievien reittien opastuksen selkeys jakoi mielipiteitä positiiviseen ja negatiiviseen.
Tuloksien perusteella voidaan todeta, että edellisen tutkimuksen perusteella tehdyt parannukset opastuksessa Nuuksion kansallispuistoalueella sekä Helsingin kaupungin ulkoilualueilla olivat pääosin onnistuneet. Englanninkielisiä opasteita tulisi lisätä niille alueille, joilta ne puuttuvat. Myös Suomen luontokeskus Haltiasta tulisi tiedottaa paremmin. Opasteissa tulisi näkyä selkeästi minne reitit johtavat ja opastetaulujen ja karttojen osalta huomiota tulisi kiinnittää alueiden omistajan/ hallinoijan tiedottamisessa.
Tutkimuskysymyksenä oli miten Nuuksion kansallispuistossa ja Helsingin kaupungin ulkoilualueiden sekä tulevan Suomen luontokeskus Haltian lähialueen Solvallan retkeilijöitä ja ulkoilijoita ohjaavat opasteet toimivat käyttäjän näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettäviin opasteisiin luetaan viitat reiteillä maastossa, muut reittimerkinnät maastossa, info- sekä opastuskatokset tauluineen ja karttoineen, parkkipaikkojen, nuotiopaikkojen sekä muiden retkeilyrakenteiden merkinnät maastossa. Kyselytutkimus tehtiin Nuuksion järviylängöllä Etelä-Suomessa Uudellamaalla Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen alueilla.
Teoreettinen viitekehys muodostui kahdesta laajemmasta kokonaisuudesta, opastamisesta sekä palvelun kehittämisestä. Opastamisessa perehdyttiin opasteisiin sekä liikuntarajoitteisten opastamiseen Nuuksion alueella ja palvelun kehittämisosiossa on määriteltynä palvelu, palvelukokemukset ja asiakasymmärrys. Opinnäytetyön aiheen rajauksessa käytettiin 8x8-ideointimenetelmää, jonka avulla kartoitettiin, mitä teoriaa ja työskentelymenetelmiä opinnäytetyössä tultiin käyttämään. Kenttätutkimuksen menetelmäksi valittiin informatiivinen kyselylomake, joka pohjautui opinnäytetyön teoriaperustaan. Kyselyä tukemaan käytettiin lisäksi havainnointia. Kyselylomakkeiden vastaukset analysoitiin SPSS -tilastointiohjelman avulla.
Kyselyn otantakausi oli lokakuu ja marraskuun ensimmäinen viikonloppu 2012. Otanta oli 102 ja suurin osa vastauksista saatiin Haukkalammen ja Pirttimäen alueilta. Nuuksion alueilla olevien opasteiden määrään oltiin kokonaisuudessaan tyytyväisiä ja alueille oli helppo löytää. Sen sijaan karttojen ja opastetaulujen informatiivisuus liittyen liikuntarajoitteisten reittien sekä Nuuksion luonnon monimuotoisuuden opastukseen oli puutteelista. Kolmasosa vastaajista ei ollut tietoisia Suomen luontokeskus Haltiasta ja Haltiaan vievien reittien opastuksen selkeys jakoi mielipiteitä positiiviseen ja negatiiviseen.
Tuloksien perusteella voidaan todeta, että edellisen tutkimuksen perusteella tehdyt parannukset opastuksessa Nuuksion kansallispuistoalueella sekä Helsingin kaupungin ulkoilualueilla olivat pääosin onnistuneet. Englanninkielisiä opasteita tulisi lisätä niille alueille, joilta ne puuttuvat. Myös Suomen luontokeskus Haltiasta tulisi tiedottaa paremmin. Opasteissa tulisi näkyä selkeästi minne reitit johtavat ja opastetaulujen ja karttojen osalta huomiota tulisi kiinnittää alueiden omistajan/ hallinoijan tiedottamisessa.