Harjoittelijoiden työolot elokuvatuotannoissa : selvitys Suomen elokuvasäätiölle ; Tavoitteena reilu harjoittelu : harjoittelijoiden työolojen kehittäminen elokuvatuotannoissa
Lindén, Jenna (2013)
Lindén, Jenna
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148323
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148323
Tiivistelmä
KÄYTÄNNÖN OPINNÄYTETYÖ/Kaksiosaisen opinnäytetyöni ensimmäinen osa eli käytännön opinnäytetyö käsittelee Suomen elokuvasäätiölle toimeksiantona tehtyä tutkimusta, jonka aihe on harjoittelijoiden työolot elokuvatuotannoissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa harjoittelijoiden työoloja ja selvittää harjoittelijoiden kokemuksia elokuvatuotannoissa sekä löytää kohtia työharjoittelussa, joihin kaivattaisiin muutosta.Tutkimuksen kohteena olivat elokuva-alan työharjoittelijat ja tutkimusaineisto saatiin sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin elokuva-alan koulutusta tarjoaviin korkeakouluihin. Kyselyssä kartoitettiin opiskelijoiden kokemuksia työharjoittelusta sisältäen kysymyksiä liittyen muun muassa palkkaan, työaikaan, ohjaukseen sekä työharjoittelun kehittämiseen. Kysely toteutettiin 21.11–17.12.2012 välisenä aikana ja siihen vastasi yhteensä 53 opiskelijaa.Tuloksista selvisi, että palkallisia ja palkattomia harjoittelijoita on ollut lähes yhtä paljon. Tulokset osoittivat, että harjoittelijat tekivät paljon korvauksettomia ylitöitä ja että oppilaitoksen ja harjoittelijan välinen yhteydenpito harjoittelun aikana oli ollut vähäistä. Harjoittelun parhaita puolia olivat muun muassa uusien kontaktien luominen, pitkän elokuvan tuotannon näkeminen ja eri osastoihin tutustuminen. Huonoja puolia olivat huono työilmapiiri ja kohtelu, harjoittelijoiden taitojen aliarviointi ja huonot työtehtävät sekä palkattomuus tai huono palkka ja pitkät työpäivät.Tulosten perusteella näyttää siltä, että elokuva-alan työharjoittelu kaipaa etenkin kehittämistä palkkauksen ja ylitöiden korvausten osalta, harjoittelijan kunnollista perehdytystä ja muutosta harjoittelijoiden tuotantokohtaiseen liialliseen määrään. Oppilaitoksen puolelta kehitystä kaivattaisiin palkkaukseen, työsopimuksiin ja yhteydenpitoon liittyvissä asioissa sekä harjoitteluun valmentamisessa.Tämä opinnäytetyö kertoo tutkimuksen tekemisestä ja se sisältää myös kokonaisuudessaan Suomen elokuvasäätiölle tehdyn raportin.
KIRJALLINEN OPINNÄYTETYÖ/Kaksiosaisen opinnäytetyöni toinen osa eli kirjallinen opinnäytetyö käsittelee elokuvatuotantojen työharjoittelun kehittämistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli haastatteluiden ja muun lähdemateriaalin avulla selvittää, miten elokuva-alan työharjoitteluja voisi kehittää. Tässä opinnäytetyössä palataan käytännön opinnäytetyönä tehtyyn tutkimukseen, jonka pohjalta valittiin käsiteltäväksi suurimmat kehittämistä kaipaavat kohdat työharjoitteluista. Näitä aiheita ovat harjoittelijoiden palkkaus, ylityöt, perehdytys, työilmapiiri ja kohtelu, työtehtävät, harjoittelijoiden määrä ja koulun rooli. Eri näkökulmien saamiseksi haastateltiin kahta tuottajaa, kahta Suomen Elokuva- ja Videotyöntekijäin Liiton hallituksen jäsentä ja kahta Suomen elokuvasäätiön edustajaa. Haastattelujen lisäksi aiheita käsitellään aiheeseen liittyvien artikkelien, lainsäädännön ja kirjallisuuden kautta. Haastateltavien mielestä harjoittelijoille ei tarvitse maksaa palkkaa, jos he eivät tee vastuullista työtä. Osa haastateltavista kuitenkin ehdotti pientä harjoittelijapalkkaa elämisen helpottamiseksi. Ylitöistä pitää ehdottomasti sopia etukäteen ja ne on korvattava joko rahana tai vapaana. Harjoittelijat tarvitsevat myös kunnollisen perehdytyksen ja ohjausta harjoittelun aikana ja työtehtävät pitää määritellä ennen harjoittelun alkamista. Epäasialliseen kohteluun pitää puuttua heti ja tarvittaessa apua pitää saada oppilaitokselta ja liitolta. Harjoittelijoita ei myöskään saa olla tuotannoissa liikaa ja määrä pitää suhteuttaa ohjaajien määrään. Oppilaitosten pitäisi haastateltavien mielestä kehittää toimintaansa ja luoda pelisääntöjä työharjoitteluihin. Harjoittelijoiden työolojen kehittäminen vaatii yhteistyötä eri tahojen eli oppilaitosten, rahoittajien, liiton ja työnantajien välillä. Yhteisten sääntöjen luominen ja niiden noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta harjoittelijoiden työoloihin saataisiin muutosta.
KIRJALLINEN OPINNÄYTETYÖ/Kaksiosaisen opinnäytetyöni toinen osa eli kirjallinen opinnäytetyö käsittelee elokuvatuotantojen työharjoittelun kehittämistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli haastatteluiden ja muun lähdemateriaalin avulla selvittää, miten elokuva-alan työharjoitteluja voisi kehittää. Tässä opinnäytetyössä palataan käytännön opinnäytetyönä tehtyyn tutkimukseen, jonka pohjalta valittiin käsiteltäväksi suurimmat kehittämistä kaipaavat kohdat työharjoitteluista. Näitä aiheita ovat harjoittelijoiden palkkaus, ylityöt, perehdytys, työilmapiiri ja kohtelu, työtehtävät, harjoittelijoiden määrä ja koulun rooli. Eri näkökulmien saamiseksi haastateltiin kahta tuottajaa, kahta Suomen Elokuva- ja Videotyöntekijäin Liiton hallituksen jäsentä ja kahta Suomen elokuvasäätiön edustajaa. Haastattelujen lisäksi aiheita käsitellään aiheeseen liittyvien artikkelien, lainsäädännön ja kirjallisuuden kautta. Haastateltavien mielestä harjoittelijoille ei tarvitse maksaa palkkaa, jos he eivät tee vastuullista työtä. Osa haastateltavista kuitenkin ehdotti pientä harjoittelijapalkkaa elämisen helpottamiseksi. Ylitöistä pitää ehdottomasti sopia etukäteen ja ne on korvattava joko rahana tai vapaana. Harjoittelijat tarvitsevat myös kunnollisen perehdytyksen ja ohjausta harjoittelun aikana ja työtehtävät pitää määritellä ennen harjoittelun alkamista. Epäasialliseen kohteluun pitää puuttua heti ja tarvittaessa apua pitää saada oppilaitokselta ja liitolta. Harjoittelijoita ei myöskään saa olla tuotannoissa liikaa ja määrä pitää suhteuttaa ohjaajien määrään. Oppilaitosten pitäisi haastateltavien mielestä kehittää toimintaansa ja luoda pelisääntöjä työharjoitteluihin. Harjoittelijoiden työolojen kehittäminen vaatii yhteistyötä eri tahojen eli oppilaitosten, rahoittajien, liiton ja työnantajien välillä. Yhteisten sääntöjen luominen ja niiden noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta harjoittelijoiden työoloihin saataisiin muutosta.