Riita-asiain sovittelu Suomessa ja Saksassa : asianajajan rooli ja merkitys sovittelussa
Helola, Noora; Hannunen, Karita (2013)
Helola, Noora
Hannunen, Karita
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148322
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148322
Tiivistelmä
Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa tuli voimaan vuonna 2011. Lakia sovelletaan riita-asioiden ja riitaisten hakemusasioiden sovitteluun yleisissä tuomioistuimissa. Lisäksi siinä säädetään tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa tehdyn sovinnon vahvistamisesta täytäntöönpanokelpoiseksi. Suomessa sovittelua harjoitetaan tuomioistuimissa ja sen ulkopuolella. Viimeisimpänä tuomioistuinsovittelun läpimurtona on las-ten huoltoriitojen sovittelu eli Follo-mallin kokeilu. Follo-mallin kokeilun myötä saadut positiiviset kokemukset herättivät kiinnostuksen tutkia tuomioistuimen ulkopuolisen sovittelun kehitysmahdollisuuksia sekä erityisesti asianajajan roolia sovittelussa.
Asianajaja voi toimia kahdella tavalla sovittelussa, avustajana ja sovittelijana. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia sovittelua vaihtoehtoisena konfliktinratkaisukeinona erityisesti asianajajan näkökulmasta. Työn teoriaosa käsittelee sovittelumalleja sekä sovittelun lainsäädäntöä Suomessa ja Saksassa. Toiminnallinen osa selvittää Suomen Asianajajaliiton jäsenten keskuudessa suoritetun kyselytutkimuksen pohjalta sovittelun asemaa.
Vaihtoehtoisten konfliktinratkaisumenettelyjen kysyntä on ollut viime vuosina kasvussa. Oikeudenkäyntien hitaus, kalleus sekä tapausmäärien kasvu tuomioistuimissa on vaikuttanut vaihtoehtoisten menetelmien kiinnostuksen kasvuun. Tuomioistuinsovittelu on tällä hetkellä Suomessa eniten käytetyin sovintomenettely. Tuomioistuimen ulkopuolista sovittelua käytetään huomattavasti vähemmän, joka saattanee johtua menettelyn vähäisestä huomiosta mediassa sekä menettelyn kustannuksista.
Asianajaja voi toimia kahdella tavalla sovittelussa, avustajana ja sovittelijana. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia sovittelua vaihtoehtoisena konfliktinratkaisukeinona erityisesti asianajajan näkökulmasta. Työn teoriaosa käsittelee sovittelumalleja sekä sovittelun lainsäädäntöä Suomessa ja Saksassa. Toiminnallinen osa selvittää Suomen Asianajajaliiton jäsenten keskuudessa suoritetun kyselytutkimuksen pohjalta sovittelun asemaa.
Vaihtoehtoisten konfliktinratkaisumenettelyjen kysyntä on ollut viime vuosina kasvussa. Oikeudenkäyntien hitaus, kalleus sekä tapausmäärien kasvu tuomioistuimissa on vaikuttanut vaihtoehtoisten menetelmien kiinnostuksen kasvuun. Tuomioistuinsovittelu on tällä hetkellä Suomessa eniten käytetyin sovintomenettely. Tuomioistuimen ulkopuolista sovittelua käytetään huomattavasti vähemmän, joka saattanee johtua menettelyn vähäisestä huomiosta mediassa sekä menettelyn kustannuksista.