Tensiometrin käyttöönotto ja sovellukset
Hietaranta, Juha (2013)
Hietaranta, Juha
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305138163
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305138163
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö suoritettiin Kiilto Oy:n tuotekehityslaboratoriossa. Tämän työn tarkoituksena oli ottaa käyttöön Theta optinen tensiometri ja tehdä käyttöohjeet laitetta varten. Lisäksi tutkittiin parkettilakkojen käyttäytymistä staattista kontaktikulmaa mittaamalla. Tutkimuksissa keskityttiin pintalakkojen käyttäytymiseen erilaisten pohjalakkojen päällä, jolloin kolmen pohjalakkakerroksen pinnalle asetettiin pintalakkapisara. Työssä tutkittiin myös pintalakkojen toimivuutta saman pintalakan päällä, jolloin kolmen pohjalakkakerroksen päälle levitettiin kerros samaa pintalakkaa, jota annosteltiin parketin pintaan. Tarkasteltiin myös kuivumisajan sekä kiiltoasteen merkitystä lakkojen käyttäytymiseen. Lakkaukset sekä mittaukset suoritettiin vakio-olosuhdehuoneessa, jotta olosuhteiden vaikutus tuloksiin poistuu.
Saaduista mittaustuloksista pystytään havaitsemaan, että kuivumisajalla on vaikutusta parketin kastumiseen. Yleisesti ottaen parketti kastuu huonommin pidemmällä kuivumisajalla, mutta poikkeuksiakin on. Kiiltoasteen vaikutuksesta kontaktikulmaan ei voi tehdä yhteneviä johtopäätöksiä. Eroja puolihimmeiden ja puolikiiltävien lakkojen kontaktikulmien välille tuli lähinnä 2-komponenttisilla lakoilla.
Mittauksen helpottamiseksi tulisi ottaa selvää onko annostelijaan tarjolla vaihtokärkiä, jotka toimisivat paremmin lakkojen kanssa. Nykytilanteessa mittauksien ajoitus sekä mahdollisesti myös luotettavuus kärsivät, koska vaihtokärjillä ei pysty luotettavasti annostelemaan lakkapisaraa parkettipintaan. Jatkossa on syytä tutkia toisiko dynaaminen kontaktikulmamittaus merkittävää lisätietoa parkettilakkojen käyttäytymisestä verrattuna staattiseen kontaktikulmamittaukseen.
Saaduista mittaustuloksista pystytään havaitsemaan, että kuivumisajalla on vaikutusta parketin kastumiseen. Yleisesti ottaen parketti kastuu huonommin pidemmällä kuivumisajalla, mutta poikkeuksiakin on. Kiiltoasteen vaikutuksesta kontaktikulmaan ei voi tehdä yhteneviä johtopäätöksiä. Eroja puolihimmeiden ja puolikiiltävien lakkojen kontaktikulmien välille tuli lähinnä 2-komponenttisilla lakoilla.
Mittauksen helpottamiseksi tulisi ottaa selvää onko annostelijaan tarjolla vaihtokärkiä, jotka toimisivat paremmin lakkojen kanssa. Nykytilanteessa mittauksien ajoitus sekä mahdollisesti myös luotettavuus kärsivät, koska vaihtokärjillä ei pysty luotettavasti annostelemaan lakkapisaraa parkettipintaan. Jatkossa on syytä tutkia toisiko dynaaminen kontaktikulmamittaus merkittävää lisätietoa parkettilakkojen käyttäytymisestä verrattuna staattiseen kontaktikulmamittaukseen.