Uuden musiikin festivaalien verkostoanalyysi
Tiits, Alina (2013)
Tiits, Alina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305138009
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305138009
Tiivistelmä
Opinnäytetyö kartoittaa suomalaisia uuden musiikin festivaaleja organisaatio- ja verkostorakenteiden kannalta. Kartoitus pyrkii tukemaan Suomen suurimman uuden musiikin festivaalin Musica nova Helsingin organisaation kehittämistyötä. Tutkimuksellinen näkökulma on sosiaalitieteiden ja liiketalouden viitekehyksestä lainattu verkostoanalyysi.
Monet suomalaiset taideorganisaatiot ovat syntyneet ja kasvaneet tarpeen mukaan, minkä vuoksi organisaation pitkäjänteinen kehittäminen on usein jäänyt vähälle huomiolle. Uuden musiikin organisaatio- ja verkostoratkaisujen järjestelmällinen kartoittaminen ja analysoiminen mahdollistaa toimijoiden tehokkaamman yhteistyön, toisilta oppimisen sekä helpottaa uusien organisaatioiden syntymistä alalle.
Erilaisia organisaatiorakenteita pohdittaessa työssä tutkitaan kolmea merkittävää suomalaista uuden musiikin festivaalia: Tampere Biennalea, Musiikin aikaa ja Musica nova Helsinkiä. Työssä kartoitetaan festivaalien rakennetta tapahtumia järjestävien henkilöiden haastattelujen kautta ja laaditaan organisaatioiden verkostoista graafiset esitykset. Verkostoja analysoidaan mallinnuksen pohjalta ja pyritään kartoittamaan festivaalien rakenteellisia vahvuuksia ja heikkouksia. Huomiota kiinnitetään myös verkoston osien rooleihin verkostoissa. Musica novan, Tampere Biennalen ja Musiikin ajan suhdeverkostoja verrataan toisiinsa, ja pohditaan festivaalien keskinäistä suhdetta ja mahdollisia synergiaetuja.
Organisaatiotutkimuksen tuloksena Musica nova Helsingin organisaatiomallin todetaan pitävän sisällään sekä korvaamattoman arvokkaita piirteitä että riskejä. Työssä ehdotetaan, että tapahtuman järjestäjien määrään liittyviin riskeihin varauduttaisiin ja niitä pyrittäisiin aktiivisesti minimoimaan. Festivaalin suhdeverkoston todetaan olevan kansainvälinen ja julkisiin ja virallisiin organisaatioihin painottuva. Työssä ehdotetaan, että Musica nova Helsinki pyrkisi lisäämään verkostoonsa lisäarvoa tuottavia yrityssuhteita. Myös kolmen suuren festivaalin yhteistyötä ehdotetaan lisättäväksi.
Tutkimus pyrkii herättämään ajatuksia suunnista ja toimenpiteistä, joilla organisaation verkostoja voidaan kehittää haluttuun suuntaan.
Monet suomalaiset taideorganisaatiot ovat syntyneet ja kasvaneet tarpeen mukaan, minkä vuoksi organisaation pitkäjänteinen kehittäminen on usein jäänyt vähälle huomiolle. Uuden musiikin organisaatio- ja verkostoratkaisujen järjestelmällinen kartoittaminen ja analysoiminen mahdollistaa toimijoiden tehokkaamman yhteistyön, toisilta oppimisen sekä helpottaa uusien organisaatioiden syntymistä alalle.
Erilaisia organisaatiorakenteita pohdittaessa työssä tutkitaan kolmea merkittävää suomalaista uuden musiikin festivaalia: Tampere Biennalea, Musiikin aikaa ja Musica nova Helsinkiä. Työssä kartoitetaan festivaalien rakennetta tapahtumia järjestävien henkilöiden haastattelujen kautta ja laaditaan organisaatioiden verkostoista graafiset esitykset. Verkostoja analysoidaan mallinnuksen pohjalta ja pyritään kartoittamaan festivaalien rakenteellisia vahvuuksia ja heikkouksia. Huomiota kiinnitetään myös verkoston osien rooleihin verkostoissa. Musica novan, Tampere Biennalen ja Musiikin ajan suhdeverkostoja verrataan toisiinsa, ja pohditaan festivaalien keskinäistä suhdetta ja mahdollisia synergiaetuja.
Organisaatiotutkimuksen tuloksena Musica nova Helsingin organisaatiomallin todetaan pitävän sisällään sekä korvaamattoman arvokkaita piirteitä että riskejä. Työssä ehdotetaan, että tapahtuman järjestäjien määrään liittyviin riskeihin varauduttaisiin ja niitä pyrittäisiin aktiivisesti minimoimaan. Festivaalin suhdeverkoston todetaan olevan kansainvälinen ja julkisiin ja virallisiin organisaatioihin painottuva. Työssä ehdotetaan, että Musica nova Helsinki pyrkisi lisäämään verkostoonsa lisäarvoa tuottavia yrityssuhteita. Myös kolmen suuren festivaalin yhteistyötä ehdotetaan lisättäväksi.
Tutkimus pyrkii herättämään ajatuksia suunnista ja toimenpiteistä, joilla organisaation verkostoja voidaan kehittää haluttuun suuntaan.