Pientalon runkorakenteiden ja -materiaalien vertailu
Sipponen, Juho (2013)
Sipponen, Juho
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305107668
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305107668
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä laadittiin pientalon runkorakenneratkaisua helpottava vertailutaulukko. Vertailutaulukon painoarvoja muuttamalla saadaan valittua oikea rakenneratkaisu eri kohteisiin. Runkomateriaaleiksi valittiin perinteiset materiaalit, kuten puu, betoni, kevytbetoni-, valueriste- ja kevytsoraharkot. Tutkimuksessa otettiin huomioon materiaalien vaikutuksia rakennuksessa asuvien ihmisten asumisviihtyvyyteen. Kustannukset ja ominaisuudet pisteytettiin lopuksi ja arvioitiin taulukkoa käyttäen valittava rakenne pientaloon.
Opinnäytetyössä vertailtiin rakenteiden rakentamisesta aiheutuvia ja rakentamisen jälkeisiä kustannuksia sekä rakenteiden arvon säilymistä. Materiaaleja vertailtaessa otettiin huomioon niiden vaikutus asumisviihtyisyyteen. Asumisviihtyisyydessä vertailtiin materiaalien vaikutuksia vetoisuuteen, lämmön jakautumiseen asunnossa, ilmankosteuteen ja ääneneristävyyteen.
Puurunkoinen vaihtoehto oli selvästi muita vaihtoehtoja halvempi ja teräsbetonielementtirunkoinen oli selvästi muita kalliimpi vaihtoehto. Elementtirakentaminen oli kuitenkin huomattavasti muita tapoja nopeampi. Tarkasteltava rakennus on yksikerroksinen, joka on helppo toteuttaa puurakenteisena. Muut materiaalit eivät päässeet esille eduillaan tässä rakennuksessa. Teräsbetonielementtirunkoinen sai kuitenkin eniten pisteitä nopeasta asennuksesta ja hyvistä ominaisuuksistaan. Vähiten pisteitä saanut materiaali oli kevytbetoniharkko. Kevytbetoniharkkoinen runko oli hitain rakentaa ja vaati eniten työntekijätunteja. Valueristeharkko- ja kevytsoraharkkorunkoinen olivat samalla tasolla puurunkoisen kanssa, mutta molemmat olivat puurunkoista kalliimpia rakentamiskustannuksina laskettuna.
Opinnäytetyössä ollut rakennus kannattaa rakentaa teräsbetonielementeistä. Taulukko ei kuitenkaan ottanut huomioon rakentamisessa tarvittavia koneita ja laitteita. Rakennukselle voi olla myös kaavamääräyksiä, joita ei otettu huomioon opinnäytetyössä.
Opinnäytetyössä vertailtiin rakenteiden rakentamisesta aiheutuvia ja rakentamisen jälkeisiä kustannuksia sekä rakenteiden arvon säilymistä. Materiaaleja vertailtaessa otettiin huomioon niiden vaikutus asumisviihtyisyyteen. Asumisviihtyisyydessä vertailtiin materiaalien vaikutuksia vetoisuuteen, lämmön jakautumiseen asunnossa, ilmankosteuteen ja ääneneristävyyteen.
Puurunkoinen vaihtoehto oli selvästi muita vaihtoehtoja halvempi ja teräsbetonielementtirunkoinen oli selvästi muita kalliimpi vaihtoehto. Elementtirakentaminen oli kuitenkin huomattavasti muita tapoja nopeampi. Tarkasteltava rakennus on yksikerroksinen, joka on helppo toteuttaa puurakenteisena. Muut materiaalit eivät päässeet esille eduillaan tässä rakennuksessa. Teräsbetonielementtirunkoinen sai kuitenkin eniten pisteitä nopeasta asennuksesta ja hyvistä ominaisuuksistaan. Vähiten pisteitä saanut materiaali oli kevytbetoniharkko. Kevytbetoniharkkoinen runko oli hitain rakentaa ja vaati eniten työntekijätunteja. Valueristeharkko- ja kevytsoraharkkorunkoinen olivat samalla tasolla puurunkoisen kanssa, mutta molemmat olivat puurunkoista kalliimpia rakentamiskustannuksina laskettuna.
Opinnäytetyössä ollut rakennus kannattaa rakentaa teräsbetonielementeistä. Taulukko ei kuitenkaan ottanut huomioon rakentamisessa tarvittavia koneita ja laitteita. Rakennukselle voi olla myös kaavamääräyksiä, joita ei otettu huomioon opinnäytetyössä.