Kouluttajan työhyvinvointi ja tukiverkostot aikuiskoulutuksessa
Hämäläinen, Jukka; Luomansuu, Susanna; Nieminen, Marjo; Rautiainen, Niina (2013)
Hämäläinen, Jukka
Luomansuu, Susanna
Nieminen, Marjo
Rautiainen, Niina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305097492
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305097492
Tiivistelmä
Tämä kehityshanke käsittelee ammatillisen aikuiskoulutusorganisaation kouluttajien tukiverkostoja työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää, mitä tukiverkostoja kouluttajilla on käytössään ja kuinka tärkeitä ne ovat kouluttajan työssä jaksamiselle. Kehityshanke toteutettiin verkkokyselynä aikuiskoulutusorganisaation kouluttajille. Tavoitteena oli kerätä tietoa, jonka pohjalta organisaation tukiverkostoja voidaan kehittää. Tukiverkostoihin liittyen selvitettiin myös työstä saatavaa palautetta.
Kyselyn perusteella kouluttajat kokivat tarvitsevansa tukiverkostojen apua etenkin opetuksen valmistelussa sekä resurssointiin liittyvissä asioissa. Tukiverkostojen riittämättömyyden koki ongelmaksi alle kolme vuotta kouluttajan olleet. Myös naiset kokivat organisaation tarjoamat tukiverkostot riittämättömimmiksi kuin miespuoliset kollegat. Tärkeimmät tukiverkostot olivat perhe, ystävät ja kaverit sekä työelämässä työkaverit ja lähikollegat.
Eniten kaivattiin tukea esimiehen taholta. Esimieheltä saatava palaute koettiin tärkeäksi ja palautetta toivottiin myös muulloin kuin kehityskeskusteluissa. Palautteen mukaan olisikin tärkeää kehittää esimiehen ja kouluttajan välistä dialogia ulottumaan muuallekin kuin vain kehityskeskustelussa tulleisiin asioihin esim. kahdenkeskisillä tapaamisilla. Myös mentorointia kaivattiin etenkin työsuhteen alussa ja se tulisikin ottaa yhdeksi tärkeäksi osaksi kouluttajan perehdytyksessä.
Kyselyn perusteella kouluttajat kokivat tarvitsevansa tukiverkostojen apua etenkin opetuksen valmistelussa sekä resurssointiin liittyvissä asioissa. Tukiverkostojen riittämättömyyden koki ongelmaksi alle kolme vuotta kouluttajan olleet. Myös naiset kokivat organisaation tarjoamat tukiverkostot riittämättömimmiksi kuin miespuoliset kollegat. Tärkeimmät tukiverkostot olivat perhe, ystävät ja kaverit sekä työelämässä työkaverit ja lähikollegat.
Eniten kaivattiin tukea esimiehen taholta. Esimieheltä saatava palaute koettiin tärkeäksi ja palautetta toivottiin myös muulloin kuin kehityskeskusteluissa. Palautteen mukaan olisikin tärkeää kehittää esimiehen ja kouluttajan välistä dialogia ulottumaan muuallekin kuin vain kehityskeskustelussa tulleisiin asioihin esim. kahdenkeskisillä tapaamisilla. Myös mentorointia kaivattiin etenkin työsuhteen alussa ja se tulisikin ottaa yhdeksi tärkeäksi osaksi kouluttajan perehdytyksessä.