Energiatehokas valaistus ja sen huomioiminen energiaselvityksessä
Peura, Jarmo (2013)
Peura, Jarmo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305097413
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305097413
Tiivistelmä
Insinöörityössä selvitettiin valaistusratkaisun vaikutusta valaistuksen neliötehoon ja neliötehon vaikutusta rakennuksen E-lukuun sekä kokonaisenergiakustannuksiin. Lisäksi tutkittiin päivänvalon hyödyntämisen vaikutusta rakennuksen E-lukuun. Työn tavoitteena oli luoda malli siitä, miten valaistuksen huomioiminen E-luvun laskennassa tulee käytännössä toteuttaa.
Selvitys tehtiin kolmen esimerkkikohteen avulla.
1. Sairaalaesimerkissä tutkittiin päivänvalo-ohjauksen vaikutusta neliötehoon ja rakennuksen E-lukuun. Sairaalaesimerkissä päivänvalon huomiointi tehtiin kahdella tavalla: Dialux-valaistuslaskentaohjelman energia-arvion avulla standardin SFS-EN 15193 mukaisesti sekä IDA-ICE-ohjelman dynaamista laskentatapaa käyttäen.
2. Toimistoesimerkissä tutkittiin valaisinsijoittelun vaikutusta neliötehoon. Tutkimuksessa toimistohuoneen valaistus suunniteltiin kahdella eri tavalla, siten että toimistohuoneen joka kohdassa työtason korkeudella on 500 lx ja siten, että ainoastaan työalueella on 500 lx, ja muuallakin vain standardissa määrätty valaistusvoimakkuus. Toimistoesimerkin avulla tutkittiin myös valaistuksen neliötehon vaikutusta rakennuksen E-lukuun ja arvioituihin kokonaisenergiakustannuksiin.
3. Opetusrakennusesimerkissä vertailtiin toteutetun valaistuksen neliötehoa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaiseen rakennuksen standardikäytön neliötehoon.
Tuloksista voidaan päätellä, että valaistuksen tarkemmalla huomioimisella päästään yleensä D3:n taulukkoarvoa pienempään valaistuksen neliötehoon. Mikäli kuitenkin kohteessa on runsaasti tiloja, joihin vaaditaan standardin vaatimuksia suuremmat valaistusvoimakkuudet, ei D3:n taulukkoarvoa merkittävästi pienempään valaistuksen neliötehoon yleensä päästä. Eroja on myös rakennustyypeittäin siten, että opetusrakennuksen valaistuksen tarkempi huomioiminen kannattaa yleisemmin kuin esimerkiksi toimistorakennuksen. Esimerkkikohteiden 1 ja 2 perusteella valaistusratkaisun tarkemman huomioimisen vaikutus rakennuksen arvioituihin kokonaisenergiakustannuksiin ja E-lukuun ovat suhteellisen marginaaliset.
Selvitys tehtiin kolmen esimerkkikohteen avulla.
1. Sairaalaesimerkissä tutkittiin päivänvalo-ohjauksen vaikutusta neliötehoon ja rakennuksen E-lukuun. Sairaalaesimerkissä päivänvalon huomiointi tehtiin kahdella tavalla: Dialux-valaistuslaskentaohjelman energia-arvion avulla standardin SFS-EN 15193 mukaisesti sekä IDA-ICE-ohjelman dynaamista laskentatapaa käyttäen.
2. Toimistoesimerkissä tutkittiin valaisinsijoittelun vaikutusta neliötehoon. Tutkimuksessa toimistohuoneen valaistus suunniteltiin kahdella eri tavalla, siten että toimistohuoneen joka kohdassa työtason korkeudella on 500 lx ja siten, että ainoastaan työalueella on 500 lx, ja muuallakin vain standardissa määrätty valaistusvoimakkuus. Toimistoesimerkin avulla tutkittiin myös valaistuksen neliötehon vaikutusta rakennuksen E-lukuun ja arvioituihin kokonaisenergiakustannuksiin.
3. Opetusrakennusesimerkissä vertailtiin toteutetun valaistuksen neliötehoa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaiseen rakennuksen standardikäytön neliötehoon.
Tuloksista voidaan päätellä, että valaistuksen tarkemmalla huomioimisella päästään yleensä D3:n taulukkoarvoa pienempään valaistuksen neliötehoon. Mikäli kuitenkin kohteessa on runsaasti tiloja, joihin vaaditaan standardin vaatimuksia suuremmat valaistusvoimakkuudet, ei D3:n taulukkoarvoa merkittävästi pienempään valaistuksen neliötehoon yleensä päästä. Eroja on myös rakennustyypeittäin siten, että opetusrakennuksen valaistuksen tarkempi huomioiminen kannattaa yleisemmin kuin esimerkiksi toimistorakennuksen. Esimerkkikohteiden 1 ja 2 perusteella valaistusratkaisun tarkemman huomioimisen vaikutus rakennuksen arvioituihin kokonaisenergiakustannuksiin ja E-lukuun ovat suhteellisen marginaaliset.