Kuljettamattajättäminen ensihoidossa : Päätöksenteon perustelu dokumentoinnissa
Ranta-Nilkku, Riikka; Päivärinta, Marianne; Repo, Minttu-Maija (2013)
Ranta-Nilkku, Riikka
Päivärinta, Marianne
Repo, Minttu-Maija
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305087226
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305087226
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten potilaiden kuljettamattajättämispäätös ensihoitotehtävillä dokumentoidaan ja perustellaan verrattuna nykyisiin valtakunnallisiin ensihoidon toimintaohjeisiin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (PSSHP) alueella Kuopiossa. Tutkimuksen tavoitteena oli ensihoidon laadun ja potilasturvallisuuden kehittäminen. Tavoitteena oli, että PSSHP:n Ensihoitokeskus pystyisi käyttämään tutkimuksen tuloksia toimintansa kehittämisessä.
Tutkimusaineistoksi kerättiin 20 ensihoitokertomusta Kuopion hoitoyksikön ensihoitotehtäviltä, joissa oli tehty potilaan kuljettamattajättämispäätös koodilla X-2 (potilas luovutettu poliisin huostaan), X-5 (potilaalla ei ensihoidon tarvetta), X-6 (potilas kieltäytyy hoidosta) ja X-8 (potilas hoidettu kohteessa). Aineisto analysoitiin laadullisen tutkimuksen teorialähtöisen sisällönanalyysin periaatteita soveltaen. Potilaan kuljettamattajättämispäätösten dokumentoituja tietoja verrattiin ensihoidon valtakunnallisiin toimintaohjeisiin.
Toimintaohjeiden noudattaminen oli vaihtelevaa. Potilaan kuljettamattajättämispäätöksen perustelut oli dokumentoitu parhaiten toimintaohjeisiin verraten X-8-koodiin päättyneillä tehtävillä ja puutteellisimmin X-2-koodeihin päättyneillä tehtävillä. Potilaiden jatkohoito-ohjeistus oli koko tutkimusaineiston ensihoitokertomuksissa puutteellisesti dokumentoitu.
Potilaan kuljettamattajättämispäätöksen perustelujen dokumentointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota niin ensihoidon koulutuksessa kuin ensihoitopalvelua tuottavissa yksiköissä. Potilaan huolellinen tutkiminen, ohjeistus ja kirjaaminen edistäisivät potilasturvallisuutta, parantaisi ensihoidon laatua sekä varmistaisi työntekijän oikeusturvan toteutumista.
Jatkotutkimushaasteita ovat potilaan kuljettamattajättämisen tutkiminen suuremmasta aineistosta määrällisillä tutkimusmenetelmillä. Kiinnostavaa olisi myös selvittää, miten sähköinen kirjaaminen yleistyessään vaikuttaa ensihoidon dokumentoinnin laatuun.
Tutkimusaineistoksi kerättiin 20 ensihoitokertomusta Kuopion hoitoyksikön ensihoitotehtäviltä, joissa oli tehty potilaan kuljettamattajättämispäätös koodilla X-2 (potilas luovutettu poliisin huostaan), X-5 (potilaalla ei ensihoidon tarvetta), X-6 (potilas kieltäytyy hoidosta) ja X-8 (potilas hoidettu kohteessa). Aineisto analysoitiin laadullisen tutkimuksen teorialähtöisen sisällönanalyysin periaatteita soveltaen. Potilaan kuljettamattajättämispäätösten dokumentoituja tietoja verrattiin ensihoidon valtakunnallisiin toimintaohjeisiin.
Toimintaohjeiden noudattaminen oli vaihtelevaa. Potilaan kuljettamattajättämispäätöksen perustelut oli dokumentoitu parhaiten toimintaohjeisiin verraten X-8-koodiin päättyneillä tehtävillä ja puutteellisimmin X-2-koodeihin päättyneillä tehtävillä. Potilaiden jatkohoito-ohjeistus oli koko tutkimusaineiston ensihoitokertomuksissa puutteellisesti dokumentoitu.
Potilaan kuljettamattajättämispäätöksen perustelujen dokumentointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota niin ensihoidon koulutuksessa kuin ensihoitopalvelua tuottavissa yksiköissä. Potilaan huolellinen tutkiminen, ohjeistus ja kirjaaminen edistäisivät potilasturvallisuutta, parantaisi ensihoidon laatua sekä varmistaisi työntekijän oikeusturvan toteutumista.
Jatkotutkimushaasteita ovat potilaan kuljettamattajättämisen tutkiminen suuremmasta aineistosta määrällisillä tutkimusmenetelmillä. Kiinnostavaa olisi myös selvittää, miten sähköinen kirjaaminen yleistyessään vaikuttaa ensihoidon dokumentoinnin laatuun.