Palautteesi on meille tärkeä : Opetustilaus.fi-palvelun perheille lähetettävän palautekyselyn kehittäminen
Brusila, Ilona; Piiroinen, Elsi-Mirjami (2013)
Brusila, Ilona
Piiroinen, Elsi-Mirjami
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305087177
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305087177
Tiivistelmä
Brusila, Ilona & Piiroinen, Elsi-Mirjami. Palautteesi on meille tärkeä. Opetustilaus.fi-palvelun perheille lähetettävän palautekyselyn kehittäminen. Kevät 2013, 90 s., 11 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielen-tulkki (AMK).
Opinnäyteyön tavoitteena oli kehittää Evantia Oy:n kommunikaatio-opetusta kokonais-palveluna tuottavan Opetustilaus.fi-palvelun perheille lähetettävää palautekyselyä. Työmme vastaa kahteen Opetustilaus.fi-palvelun kehitystarpeeseen: kuinka palautunei-den palautekyselyiden määrää saisi kasvatettua ja kuinka yksittäisten kysymysten vasta-usaktiivisuutta voisi parantaa. Näiden lisäksi työn tavoitteena on tarjota ratkaisuja es-teettömään vastaamiseen sekä vastausten nopeaan ja helppoon tilastointiin ja tilastojen analysointiin.
Kehittämistyön aineistona oli Opetustilaus.fi-palvelun 34 perheiden täyttämää palaute-kyselyä. Opetustilaus.fi-palvelu on kerännyt aina kommunikaatio-opetusjakson päätty-essä opetusta saaneelta perheeltä palautteen postitse. Paperisia palautekyselyitä ana-lysoidessa käytettiin apuna analyysi- ja tilasto-ohjelma Webropolia, joka tilastoi kysy-mysten vastaajamäärät ja vastausten sisällöt valmiiksi tarkempaa analyysia varten.
Webropolin tilastoinnin avulla havaitsimme kysymysten asettelussa ongelmia, jotka vaikuttivat vastauksiin. Useaan kysymykseen oli sisällytetty kaksi muuttujaa, jotka piti arvioida samalla arvosteluasteikolla tai kysymyksen yhteydessä annetut avainsanat joh-dattelivat vastaajaa liikaa. Lisäksi kyselyn avointen vastauskenttien kysymyksistä osa ei ollut riittävän tarkkoja tarkan palautteen saamiseen.
Yksittäisten kysymysten vaihtelevaan vastausaktiivisuuteen todennäköisesti vaikuttivat kyselyn täyttöohjeiden puuttuminen ja joissakin tapauksissa vastaajan suomen kielen taito. Täyttöohjeiden puuttumisen takia vastaaja ei välttämättä tiedä, kuinka kysymyk-siin tulisi vastata ja onko pakollista vastata jokaiseen kysymykseen. Yksittäisten vastaa-jien heikko suomen kielen taito kävi ilmi avoimien kysymysten vastauksista, joissa esi-merkiksi sanojen taivutukset ja sanajärjestys eivät olleet suomen kielen mukaiset.
Uusi palautekysely rakennettiin aineiston analyysin ja kirjallisuudesta saatujen tietojen perusteella. Uuden palautekyselyn rakentamisessa otettiin huomioon selkeiden täyttöoh-jeiden laatiminen, kysymysten jakaminen loogisiin aihealueisiin opetusprosessin mukaan ja kysymysten sisällön ja asettelun muokkaaminen. Yleiskielinen palautekyselyn mukautettiin myös selkokielelle, jotta suomen kielen taitotasoon katsomatta jokaisella perheellä on mahdollisuus vastata kyselyyn. Palautuneiden palautekyselyiden määrän li-säämiseksi teimme yleiskielisestä kyselystä myös internetkyselyn, joka toimii Opetusti-laus.fi-palvelulle esimerkkinä sähköisen palautejärjestelmän hyödyistä asiakaspalautteen keräämisessä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielen-tulkki (AMK).
Opinnäyteyön tavoitteena oli kehittää Evantia Oy:n kommunikaatio-opetusta kokonais-palveluna tuottavan Opetustilaus.fi-palvelun perheille lähetettävää palautekyselyä. Työmme vastaa kahteen Opetustilaus.fi-palvelun kehitystarpeeseen: kuinka palautunei-den palautekyselyiden määrää saisi kasvatettua ja kuinka yksittäisten kysymysten vasta-usaktiivisuutta voisi parantaa. Näiden lisäksi työn tavoitteena on tarjota ratkaisuja es-teettömään vastaamiseen sekä vastausten nopeaan ja helppoon tilastointiin ja tilastojen analysointiin.
Kehittämistyön aineistona oli Opetustilaus.fi-palvelun 34 perheiden täyttämää palaute-kyselyä. Opetustilaus.fi-palvelu on kerännyt aina kommunikaatio-opetusjakson päätty-essä opetusta saaneelta perheeltä palautteen postitse. Paperisia palautekyselyitä ana-lysoidessa käytettiin apuna analyysi- ja tilasto-ohjelma Webropolia, joka tilastoi kysy-mysten vastaajamäärät ja vastausten sisällöt valmiiksi tarkempaa analyysia varten.
Webropolin tilastoinnin avulla havaitsimme kysymysten asettelussa ongelmia, jotka vaikuttivat vastauksiin. Useaan kysymykseen oli sisällytetty kaksi muuttujaa, jotka piti arvioida samalla arvosteluasteikolla tai kysymyksen yhteydessä annetut avainsanat joh-dattelivat vastaajaa liikaa. Lisäksi kyselyn avointen vastauskenttien kysymyksistä osa ei ollut riittävän tarkkoja tarkan palautteen saamiseen.
Yksittäisten kysymysten vaihtelevaan vastausaktiivisuuteen todennäköisesti vaikuttivat kyselyn täyttöohjeiden puuttuminen ja joissakin tapauksissa vastaajan suomen kielen taito. Täyttöohjeiden puuttumisen takia vastaaja ei välttämättä tiedä, kuinka kysymyk-siin tulisi vastata ja onko pakollista vastata jokaiseen kysymykseen. Yksittäisten vastaa-jien heikko suomen kielen taito kävi ilmi avoimien kysymysten vastauksista, joissa esi-merkiksi sanojen taivutukset ja sanajärjestys eivät olleet suomen kielen mukaiset.
Uusi palautekysely rakennettiin aineiston analyysin ja kirjallisuudesta saatujen tietojen perusteella. Uuden palautekyselyn rakentamisessa otettiin huomioon selkeiden täyttöoh-jeiden laatiminen, kysymysten jakaminen loogisiin aihealueisiin opetusprosessin mukaan ja kysymysten sisällön ja asettelun muokkaaminen. Yleiskielinen palautekyselyn mukautettiin myös selkokielelle, jotta suomen kielen taitotasoon katsomatta jokaisella perheellä on mahdollisuus vastata kyselyyn. Palautuneiden palautekyselyiden määrän li-säämiseksi teimme yleiskielisestä kyselystä myös internetkyselyn, joka toimii Opetusti-laus.fi-palvelulle esimerkkinä sähköisen palautejärjestelmän hyödyistä asiakaspalautteen keräämisessä.