Oireettomien streptokokki-A-kantajien kartoittaminen nieluviljelyllä
Liukko, Viivi (2013)
Liukko, Viivi
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305087149
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305087149
Tiivistelmä
Streptococcus pyogenes on tärkein ja tavallisin nielu- ja nielurisatulehduksen aiheuttaja ja sen
löytyminen oireilevan potilaan nielusta on aina kliinisesti merkitsevää. Infektion hoitaminen on
ensisijaisen tärkeää hoitamattomasta infektiosta aiheutuvien vaikeusasteeltaan vaihtelevien
jälki- ja seurannaistautien takia. S. pyogenes aiheuttaa infektioita lähinnä leikki-ikäisillä lapsilla
sekä nuorilla aikuisilla, mutta myös vanhuksilla.
S. pyogeneksen oireeton nielukantajuus on yleisintä leikki-ikäisillä lapsilla, joilla se voi olla jopa
15 – 20 % luokkaa. Aikuisilla oireeton nielukantajuus on kuitenkin oleellisesti harvinaisempaa
sen ollessa alle 5 %. Oireeton nielukantaja on itse täysin oireeton, mutta levittää silti bakteeria
tehokkaasti.
Opinnäytetyö on osa Turun ammattikorkeakoulun Agricola – hanketta, jonka tarkoituksena on
yhdessä Turun AMK:n bioalojen sekä diagnostiikka-alan yritysten kanssa
diagnosointimenetelmien kehittäminen sekä hoitoprosessien nopeuttaminen. Opinnäytetyön
tarkoituksena on tutkia nieluviljelyn avulla S. pyogeneksen oireettoman nielukantajuuden
esiintymistä Turun AMK:n terveysalan opiskelijoilla ja henkilökunnalla. Tarkoituksena on myös
suorittaa menetelmävertailua nieluviljelyn, PCR – menetelmän sekä antigeeninosoitustestin
välillä.
Aineistosta (n=109) löytyi nieluviljelyllä kaksi (1,8 %), antigeeninosoitustestillä kuusi (5,5 %) ja
PCR – menetelmällä 57 (52,3 %) positiivista näytettä, joista oireettomiksi kantajiksi todettiin
kuusi koehenkilöä.
Tutkimustulosten perusteella voidaan nieluviljelyä pitää edelleen parhaana menetelmänä taudin
kliinisessä diagnostiikassa. Nieluviljely ja antigeeninosoitustesti korreloivat hyvin keskenään,
vaikkakaan kaikkien antigeeninosoitustestillä saatujen positiivisten tulosten kohdalla ei voida
olla varmoja, oliko osa niistä vääriä positiivisia tuloksia. PCR – menetelmä ei tutkimuksen
mukaan ollut vielä valmis kliiniseen käyttöön ja sitä tulee vielä jatkossa kehittää luotettavampien
tulosten aikaansaamiseksi.
löytyminen oireilevan potilaan nielusta on aina kliinisesti merkitsevää. Infektion hoitaminen on
ensisijaisen tärkeää hoitamattomasta infektiosta aiheutuvien vaikeusasteeltaan vaihtelevien
jälki- ja seurannaistautien takia. S. pyogenes aiheuttaa infektioita lähinnä leikki-ikäisillä lapsilla
sekä nuorilla aikuisilla, mutta myös vanhuksilla.
S. pyogeneksen oireeton nielukantajuus on yleisintä leikki-ikäisillä lapsilla, joilla se voi olla jopa
15 – 20 % luokkaa. Aikuisilla oireeton nielukantajuus on kuitenkin oleellisesti harvinaisempaa
sen ollessa alle 5 %. Oireeton nielukantaja on itse täysin oireeton, mutta levittää silti bakteeria
tehokkaasti.
Opinnäytetyö on osa Turun ammattikorkeakoulun Agricola – hanketta, jonka tarkoituksena on
yhdessä Turun AMK:n bioalojen sekä diagnostiikka-alan yritysten kanssa
diagnosointimenetelmien kehittäminen sekä hoitoprosessien nopeuttaminen. Opinnäytetyön
tarkoituksena on tutkia nieluviljelyn avulla S. pyogeneksen oireettoman nielukantajuuden
esiintymistä Turun AMK:n terveysalan opiskelijoilla ja henkilökunnalla. Tarkoituksena on myös
suorittaa menetelmävertailua nieluviljelyn, PCR – menetelmän sekä antigeeninosoitustestin
välillä.
Aineistosta (n=109) löytyi nieluviljelyllä kaksi (1,8 %), antigeeninosoitustestillä kuusi (5,5 %) ja
PCR – menetelmällä 57 (52,3 %) positiivista näytettä, joista oireettomiksi kantajiksi todettiin
kuusi koehenkilöä.
Tutkimustulosten perusteella voidaan nieluviljelyä pitää edelleen parhaana menetelmänä taudin
kliinisessä diagnostiikassa. Nieluviljely ja antigeeninosoitustesti korreloivat hyvin keskenään,
vaikkakaan kaikkien antigeeninosoitustestillä saatujen positiivisten tulosten kohdalla ei voida
olla varmoja, oliko osa niistä vääriä positiivisia tuloksia. PCR – menetelmä ei tutkimuksen
mukaan ollut vielä valmis kliiniseen käyttöön ja sitä tulee vielä jatkossa kehittää luotettavampien
tulosten aikaansaamiseksi.