Ihoatopiaa sairastavan lapsen ja hänen perheensä elämänlaadun tukeminen
Paalanen, Liridiana (2013)
Paalanen, Liridiana
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305066760
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305066760
Tiivistelmä
Ihoatopiaa sairastavan lapsen ja hänen perheensä elämänlaadun tukeminen. Diak Helsinki, kevät 2013, 62 sivua, 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK)
Atooppinen ihottuma vaikuttaa lapsen ja perheen elämänlaatuun. On tärkeä tietää, että atooppisen ihottuman hoito ei ole pelkästään ihon hoito. Lapsen ja perheen voimavarojen ja elämänlaadun tukeminen auttaa arkielämän selviytymiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata, miten sairaanhoitaja tukee ihoatoopiaa sairastavaa leikki-ikäistä lasta (ikävuodet 1–6) ja hänen perheensä elämänlaatua. Lisäksi kuvataan keinoja, joita sairaanhoitajat käyttävät ihon eheyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.
Ihoatopiaa sairastavaa ja perheen elämänlaadusta ja arkielämän selviytymisestä on tutkittua tietoa. Atooppinen ihottuma on yleistynyt Suomessa, joten on tärkeää saada aiheesta uutta tietoa. Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineiston avulla saatiin uusia näkökulmia tutkittavasta ilmiöstä haastattelemalla neljä sairaanhoitajaa eräässä Lastentautien Poliklinikalla. Aineiston keruumenetelmänä on käytetty teemoittain teemahaastattelua. Aineiston keruumenetelmänä on käytetty teemoittain etenevää yksilöhaastattelua. Analyysimenetelmänä on sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa tuli esille, että hoidonohjauksessa sairaanhoitajat käyttävät eri tapoja arvioittaessa lapsen ja perheen tuen tarpeet. Hoidonohjauksen aikana lasta ja perhettä hoidetaan kokonaisvaltaisesti antamalla psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista tukea. Lapsen ja perheen voimavarojen tukemisessa tuli esille, että Lastentautien poliklinikalla ei ole erikseen vertaistukiryhmätoimintaa eikä kuntoutusta. Tutkimusympäristössä kuitenkin toimii moniammattillinen yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa. Tuloksena oli myös, että ihon raapimista ehkäistään hoitamalla ihoa erilaisten keinojen avulla kuten rasvapesulla, ihon kosteuden ylläpitämisellä, haudehoidolla, kertomalla tietoa sairaudesta, kartoittamalla ihonhoitoa sekä selvittelemällä kutinan pahentavia tekijöitä. Lastentautien poliklinikalla ihonhoidon väsymystä ennaltaehkäisee perheen ja hoitajan välinen hyvä kommunikaatio. Sairaanhoitajan toiminnassa korostui joustavuutta ja avoimuutta. Lasta ja perhettä motivoidaan hoitoon perustelemalla ihonhoidon merkittävyyttä sekä perheen ja hoitohenkilökunnan hyvällä vuorovaikutuksella.
Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää potilaan tuen tarpeen arvioinnissa ja hoitosuunnitelman laatiessa sekä kehitettäessä ihoatopiaa sairastavan lapsen ja hänen perheensä tarpeita vastaavaa hoitotyötä ja elämänlaadun tukemista. Tutkimus kehittämisehdotuksena tuli esille, että yhteistyötä eri järjestöjen kanssa tulisi kehittää. Jatkossa tutkimustyö tulisi edelleen kehittää, koska aiheesta on vähän tutkittua tietoa Suomessa.
Asiasanat: Iho, ihottumat, atopia, lapset, perheet, tukeminen, elämänlaatu, potilasohjeet
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK)
Atooppinen ihottuma vaikuttaa lapsen ja perheen elämänlaatuun. On tärkeä tietää, että atooppisen ihottuman hoito ei ole pelkästään ihon hoito. Lapsen ja perheen voimavarojen ja elämänlaadun tukeminen auttaa arkielämän selviytymiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata, miten sairaanhoitaja tukee ihoatoopiaa sairastavaa leikki-ikäistä lasta (ikävuodet 1–6) ja hänen perheensä elämänlaatua. Lisäksi kuvataan keinoja, joita sairaanhoitajat käyttävät ihon eheyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.
Ihoatopiaa sairastavaa ja perheen elämänlaadusta ja arkielämän selviytymisestä on tutkittua tietoa. Atooppinen ihottuma on yleistynyt Suomessa, joten on tärkeää saada aiheesta uutta tietoa. Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineiston avulla saatiin uusia näkökulmia tutkittavasta ilmiöstä haastattelemalla neljä sairaanhoitajaa eräässä Lastentautien Poliklinikalla. Aineiston keruumenetelmänä on käytetty teemoittain teemahaastattelua. Aineiston keruumenetelmänä on käytetty teemoittain etenevää yksilöhaastattelua. Analyysimenetelmänä on sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa tuli esille, että hoidonohjauksessa sairaanhoitajat käyttävät eri tapoja arvioittaessa lapsen ja perheen tuen tarpeet. Hoidonohjauksen aikana lasta ja perhettä hoidetaan kokonaisvaltaisesti antamalla psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista tukea. Lapsen ja perheen voimavarojen tukemisessa tuli esille, että Lastentautien poliklinikalla ei ole erikseen vertaistukiryhmätoimintaa eikä kuntoutusta. Tutkimusympäristössä kuitenkin toimii moniammattillinen yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa. Tuloksena oli myös, että ihon raapimista ehkäistään hoitamalla ihoa erilaisten keinojen avulla kuten rasvapesulla, ihon kosteuden ylläpitämisellä, haudehoidolla, kertomalla tietoa sairaudesta, kartoittamalla ihonhoitoa sekä selvittelemällä kutinan pahentavia tekijöitä. Lastentautien poliklinikalla ihonhoidon väsymystä ennaltaehkäisee perheen ja hoitajan välinen hyvä kommunikaatio. Sairaanhoitajan toiminnassa korostui joustavuutta ja avoimuutta. Lasta ja perhettä motivoidaan hoitoon perustelemalla ihonhoidon merkittävyyttä sekä perheen ja hoitohenkilökunnan hyvällä vuorovaikutuksella.
Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää potilaan tuen tarpeen arvioinnissa ja hoitosuunnitelman laatiessa sekä kehitettäessä ihoatopiaa sairastavan lapsen ja hänen perheensä tarpeita vastaavaa hoitotyötä ja elämänlaadun tukemista. Tutkimus kehittämisehdotuksena tuli esille, että yhteistyötä eri järjestöjen kanssa tulisi kehittää. Jatkossa tutkimustyö tulisi edelleen kehittää, koska aiheesta on vähän tutkittua tietoa Suomessa.
Asiasanat: Iho, ihottumat, atopia, lapset, perheet, tukeminen, elämänlaatu, potilasohjeet