Nuoren Ääni : menetelmä kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämiseen
Uljas, Veera; Lehtiranta, Vera (2013)
Uljas, Veera
Lehtiranta, Vera
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305066756
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305066756
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Lehtiranta Vera, Uljas Veera. Nuoren ääni : menetelmä kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämiseen. Helsinki, kevät 2013, 64 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitaja (AMK).
Työmme lähtökohtana oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suorittama valtakunnallinen kouluterveyskysely. Kyselyllä kartoitetaan nuorten hyvinvointia ja terveyttä säännöllisin väliajoin. THL kokoaa tulokset valtakunnallisesti, kuntakohtaisesti sekä koulukohtaisesti. Kouluterveyskyselyn päätehtävä on tukea kunnissa nuorten hyvinvointia edistävää toimintaa sekä nuorten terveyttä. Terveydenhoitajan työn keskeinen tehtävä on terveyden edistäminen.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kehittää menetelmä, jonka avulla kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan hyödyntää paremmin kouluterveydenhoitajan työssä. Menetelmästä tehtiin käytännönläheinen, nuorta osallistava ja terveyden edistämiseen sitouttava. Menetelmän avulla saadaan nuoren oma ääni kuuluviin. Menetelmässä huomioitiin myös nuoren vanhemmat sekä kouluyhteisö. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Kolarin kunnan kouluterveydenhoitajan kanssa.
Menetelmä on kehitetty vastaamaan Kolarin kouluterveydenhoitajan tarpeita. Kehittämämme menetelmä on kouluterveydenhoitajan ohjaama prosessi, jonka avulla tuotetaan nuorilta tietoa esseen avulla siitä, mitä he ajattelevat omista kouluterveyskyselyn tuloksista. Esseiden kirjoitus haastaa nuoret miettimään omassa kouluyhteisössä ja elämässä olevia haasteita ja nuorta ohjataan pohtimaan itse niihin ratkaisuja. Opinnäytetyöksemme teimme ohjeistuksen kouluterveydenhoitajalle, joka toteuttaa menetelmän seuraavien kouluterveyskyselyn tuloksien saavuttua kuntaan.
Kehittämämme menetelmän ohjeistusta arvioi kuusi arvioitsijaa. Arvioinnin tuloksina saimme kehittämisideoita lopulliseen menetelmään ja ohjeistukseen sekä ehdotuksia vastuun jakamisesta eri menetelmää toteuttavien toimijoiden kesken. Lopullinen menetelmä on tehty käytännönläheiseksi ja niin, että sitä voidaan jatkokehittää.
Asiasanat: kouluterveydenhuolto, nuoret, osallistaminen, menetelmät, terveydenhoitajat, terveyden edistäminen, kehittäisprojektit
Lehtiranta Vera, Uljas Veera. Nuoren ääni : menetelmä kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämiseen. Helsinki, kevät 2013, 64 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitaja (AMK).
Työmme lähtökohtana oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suorittama valtakunnallinen kouluterveyskysely. Kyselyllä kartoitetaan nuorten hyvinvointia ja terveyttä säännöllisin väliajoin. THL kokoaa tulokset valtakunnallisesti, kuntakohtaisesti sekä koulukohtaisesti. Kouluterveyskyselyn päätehtävä on tukea kunnissa nuorten hyvinvointia edistävää toimintaa sekä nuorten terveyttä. Terveydenhoitajan työn keskeinen tehtävä on terveyden edistäminen.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kehittää menetelmä, jonka avulla kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan hyödyntää paremmin kouluterveydenhoitajan työssä. Menetelmästä tehtiin käytännönläheinen, nuorta osallistava ja terveyden edistämiseen sitouttava. Menetelmän avulla saadaan nuoren oma ääni kuuluviin. Menetelmässä huomioitiin myös nuoren vanhemmat sekä kouluyhteisö. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Kolarin kunnan kouluterveydenhoitajan kanssa.
Menetelmä on kehitetty vastaamaan Kolarin kouluterveydenhoitajan tarpeita. Kehittämämme menetelmä on kouluterveydenhoitajan ohjaama prosessi, jonka avulla tuotetaan nuorilta tietoa esseen avulla siitä, mitä he ajattelevat omista kouluterveyskyselyn tuloksista. Esseiden kirjoitus haastaa nuoret miettimään omassa kouluyhteisössä ja elämässä olevia haasteita ja nuorta ohjataan pohtimaan itse niihin ratkaisuja. Opinnäytetyöksemme teimme ohjeistuksen kouluterveydenhoitajalle, joka toteuttaa menetelmän seuraavien kouluterveyskyselyn tuloksien saavuttua kuntaan.
Kehittämämme menetelmän ohjeistusta arvioi kuusi arvioitsijaa. Arvioinnin tuloksina saimme kehittämisideoita lopulliseen menetelmään ja ohjeistukseen sekä ehdotuksia vastuun jakamisesta eri menetelmää toteuttavien toimijoiden kesken. Lopullinen menetelmä on tehty käytännönläheiseksi ja niin, että sitä voidaan jatkokehittää.
Asiasanat: kouluterveydenhuolto, nuoret, osallistaminen, menetelmät, terveydenhoitajat, terveyden edistäminen, kehittäisprojektit