Mitä potilaat syövät? : aikuisen kirurgisen potilaan ravitsemus vuodeosastolla
Taskinen, Jenni (2013)
Taskinen, Jenni
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305066588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305066588
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Taskinen, Jenni. Mitä potilaat syövät? Aikuisen kirurgisen potilaan ravitsemus vuodeosastolla. Helsinki, kevät 2013, 50 sivua, 7 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Onnistuneena kokonaisuutena ravitsemus vaikuttaa suuresti potilaiden terveyteen. On erittäin tärkeä tietää potilaiden ravitsemukseen liittyvistä ongelmakohdista, jotta niihin osataan kiinnittää yhä enemmän huomiota. Kun ravitsemushoito paranee, myös potilaiden vointi paranee ja mahdollisesti potilaiden keskiverto sairaalassaoloaika lyhenee. Onnistuneella ravitsemuksella voidaan vaikuttaa niin potilaiden terveyteen ja nopeampaan kuntoutumiseen, kuin myös hoitokustannuksiin.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusmenetelmien keinoin erään HYKS:n kirurgisen vuodeosaston potilaita ja heidän ravitsemusta. Ravitsemuksen tutkiminen suoritettiin aineistonkeruulomakkeiden sekä niitä tukevien haastattelujen ja tutkijan omien havaintojen avulla. Ruokailun seurantalomakkeisiin tutkittava potilas kirjasi yhden vuorokauden ajan syömiset ja juomiset. Lisäksi tutkija selvitti potilaan mahdollisen iv-nesteytyksen ja iv-ravitsemuksen. Tutkimukseen analysointikelpoisia aineistonkeruulomakkeita saatiin yhteensä 21 kappaletta. Yksi lomake hylättiin puutteellisten tietojen vuoksi. Haastatteluja tehtiin yhteensä 10.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että potilaat saivat keskimäärin liian vähän energiaa suun kautta nautitusta ruoasta. Suositus potilaiden päivittäiselle energiansaannille on noin 1800 kcal vuorokaudessa. Minimissään tutkimuspotilas sai energiaa päivässä vain 400 kcal. Maksimiannos oli 1800 kcal/vrk. Energiapitoisia suun kautta nautittuja nesteitä ei laskettu mukaan energiansaantiin, jonka vuoksi energiansaannin vähäisyyttä ei voi korostaa liikaa. Syötyjen aterioiden energiamäärät laskettiin arvioidusti aterianseurantalomakkeesta, esimerkiksi lomakkeen kohta ”yli puolet lounaasta” oli noin 60 prosenttia koko aterian energiamäärästä. Täydennysravintovalmisteiden käyttö oli vähäistä. Nestemäisellä ruokavaliolla olleille potilaille ei tarjottu täydennysravintovalmisteita ollenkaan. Iv-ravitsemushoito toteutettiin vain kahdella potilaalla tutkituista, jonka vuoksi tutkimustulosmateriaali siltä osin on hyvin suppea. Kuitenkin myös iv-ravitsemuksella olleiden potilaiden päivittäinen energiansaanti oli matalaa. Tutkijan havaintojen myötä vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Pääosin potilaat olivat tyytyväisiä sairaalaruokaan. Ruokaa kommentoitiin hyväksi ja se oli potilaiden mielestä maistuvaa ja tarjoiltiin aina riittävän lämpimänä. Suureksi ongelmakohdaksi ilmeni laktoosittoman ruokavalion toteutuksessa tapahtuneet virheet. Oli potilaita, joille kuului täysin laktoositon ruoka, mutta jotka jostain syystä saivat esimerkiksi normaalin laktoosipitoisuuden sisältävän ruoan tai juoman. Laktoosipitoisten tuotteiden nauttiminen tuotti laktoosi-intolerantikoille vatsavaivoja ja mielipahaa. Parhaiten potilaille maistuivat aamiainen sekä iltapala, ja vähiten he söivät päiväkahvilla ja lounaalla. Potilaat pitivät tutkimukseen osallistumisesta.
Asiasanat: ravitsemus, nestehoito, potilaat, leikkaushoito, erikoisruokavaliot, aliravitsemus
Taskinen, Jenni. Mitä potilaat syövät? Aikuisen kirurgisen potilaan ravitsemus vuodeosastolla. Helsinki, kevät 2013, 50 sivua, 7 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Onnistuneena kokonaisuutena ravitsemus vaikuttaa suuresti potilaiden terveyteen. On erittäin tärkeä tietää potilaiden ravitsemukseen liittyvistä ongelmakohdista, jotta niihin osataan kiinnittää yhä enemmän huomiota. Kun ravitsemushoito paranee, myös potilaiden vointi paranee ja mahdollisesti potilaiden keskiverto sairaalassaoloaika lyhenee. Onnistuneella ravitsemuksella voidaan vaikuttaa niin potilaiden terveyteen ja nopeampaan kuntoutumiseen, kuin myös hoitokustannuksiin.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusmenetelmien keinoin erään HYKS:n kirurgisen vuodeosaston potilaita ja heidän ravitsemusta. Ravitsemuksen tutkiminen suoritettiin aineistonkeruulomakkeiden sekä niitä tukevien haastattelujen ja tutkijan omien havaintojen avulla. Ruokailun seurantalomakkeisiin tutkittava potilas kirjasi yhden vuorokauden ajan syömiset ja juomiset. Lisäksi tutkija selvitti potilaan mahdollisen iv-nesteytyksen ja iv-ravitsemuksen. Tutkimukseen analysointikelpoisia aineistonkeruulomakkeita saatiin yhteensä 21 kappaletta. Yksi lomake hylättiin puutteellisten tietojen vuoksi. Haastatteluja tehtiin yhteensä 10.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että potilaat saivat keskimäärin liian vähän energiaa suun kautta nautitusta ruoasta. Suositus potilaiden päivittäiselle energiansaannille on noin 1800 kcal vuorokaudessa. Minimissään tutkimuspotilas sai energiaa päivässä vain 400 kcal. Maksimiannos oli 1800 kcal/vrk. Energiapitoisia suun kautta nautittuja nesteitä ei laskettu mukaan energiansaantiin, jonka vuoksi energiansaannin vähäisyyttä ei voi korostaa liikaa. Syötyjen aterioiden energiamäärät laskettiin arvioidusti aterianseurantalomakkeesta, esimerkiksi lomakkeen kohta ”yli puolet lounaasta” oli noin 60 prosenttia koko aterian energiamäärästä. Täydennysravintovalmisteiden käyttö oli vähäistä. Nestemäisellä ruokavaliolla olleille potilaille ei tarjottu täydennysravintovalmisteita ollenkaan. Iv-ravitsemushoito toteutettiin vain kahdella potilaalla tutkituista, jonka vuoksi tutkimustulosmateriaali siltä osin on hyvin suppea. Kuitenkin myös iv-ravitsemuksella olleiden potilaiden päivittäinen energiansaanti oli matalaa. Tutkijan havaintojen myötä vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Pääosin potilaat olivat tyytyväisiä sairaalaruokaan. Ruokaa kommentoitiin hyväksi ja se oli potilaiden mielestä maistuvaa ja tarjoiltiin aina riittävän lämpimänä. Suureksi ongelmakohdaksi ilmeni laktoosittoman ruokavalion toteutuksessa tapahtuneet virheet. Oli potilaita, joille kuului täysin laktoositon ruoka, mutta jotka jostain syystä saivat esimerkiksi normaalin laktoosipitoisuuden sisältävän ruoan tai juoman. Laktoosipitoisten tuotteiden nauttiminen tuotti laktoosi-intolerantikoille vatsavaivoja ja mielipahaa. Parhaiten potilaille maistuivat aamiainen sekä iltapala, ja vähiten he söivät päiväkahvilla ja lounaalla. Potilaat pitivät tutkimukseen osallistumisesta.
Asiasanat: ravitsemus, nestehoito, potilaat, leikkaushoito, erikoisruokavaliot, aliravitsemus