JÄÄKIEKKOA HARRASTAVIEN 14-VUOTIAIDEN ESPOOLAIS-POIKIEN KÄSITYKSIÄ ENERGIA- JA URHEILUJUOMISTA
Wasastjerna, Tarja (2013)
Wasastjerna, Tarja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305066581
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305066581
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Wasastjerna, Tarja. Jääkiekkoa harrastavien 14-vuotiaiden espoolaisnuorten käsityksiä energia- ja urheilujuomista.
Kevät. 2013, 45 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitajan suuntautumisvaihtoehto, Terveydenhoitaja (AMK).
Tämän opinnäytetyön tavoite on kartoittaa nuorten energiajuomien käyttöä ja alaikäisten liialliseen kofeiininsaantiin liittyviä kysymyksiä. Työssä käsitellään lyhyesti myös urheilujuomia. Aihe on ajankohtainen ja se on esiintynyt paljon mediassa. Tutkittua tietoa siitä, miten energiajuomat vaikuttavat lapsiin ja nuo-riin on vielä varsin niukasti.
Aihe on tärkeä, koska energiajuomien ja nuorten päivittäisten terveysoireiden välillä on todettu olevan yhteys. Energiajuomien käyttäjillä ilmenee univaikeuk-sia, päänsärkyä, väsymystä, heikotusta ja ärtyneisyyttä. Kofeiini aiheuttaa riip-puvuutta ja sen vaikutuksista lapsiin ja nuoriin ei tiedetä, koska pidempiaikaista tutkimusta ei ole tehty. Energiajuomien käyttäjillä on todettu olevan kaksinkertainen riski tulla päihteiden suurkuluttajaksi.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli kaksi espoolaista jääkiekkojoukkuetta, joille tehtiin kirjallinen, nimetön kysely heidän energia- ja urheilujuomien käytöstään sekä käsityksistään niistä. Kysely toteutettiin joukkueiden ollessa fysiikkatestauksissa Kisakallion urheiluopistolla Lohjalla. Kaikki testeissä olleet 40 pelaajaa vastasivat kyselyyn. Joukkueissa oli yhteensä 44 pelaajaa, joista neljä oli poissa sairauden vuoksi.
Tämä opinnäytetyö on kvantitatiivinen ja tulokset analysoitiin ristiintaulukoimalla. Tuloksista kävi ilmi, että kohderyhmällä oli varsin hyvät tiedot energiajuomista. Urheilujuomista tietämys oli heikompaa. Tutkimusryhmä ei käyttänyt runsaasti energiajuomia, puolet heistä ei ollut käyttänyt koskaan ja lopuistakin suurin osa melko satunnaisesti. Tutkimusryhmän yleisimmin käyttämät juomat harjoitusten jälkeen olivat vesi ja maito.
Nuoruudessa luodaan pohja aikuisiän terveydelle ja terveystottumuksille. Mur-rosiässä tehdyt valinnat elämäntapakysymyksissä ja valintojen vaikutukset ulottuvat pitkälti aikuisuuteen. Tulevana terveysalan ammattilaisena on tärkeää huomioida energiajuomien vaikutukset lapsiin ja nuoriin sekä ennakoivana terveysvalistuksena että vastaanotoilla lapsen tai nuoren oireillessa.
Asiasanat: energiajuomat, urheilujuomat, nuoret, jääkiekko, terveyskäyttäytyminen, kvantitatiivinen tutkimus
Wasastjerna, Tarja. Jääkiekkoa harrastavien 14-vuotiaiden espoolaisnuorten käsityksiä energia- ja urheilujuomista.
Kevät. 2013, 45 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitajan suuntautumisvaihtoehto, Terveydenhoitaja (AMK).
Tämän opinnäytetyön tavoite on kartoittaa nuorten energiajuomien käyttöä ja alaikäisten liialliseen kofeiininsaantiin liittyviä kysymyksiä. Työssä käsitellään lyhyesti myös urheilujuomia. Aihe on ajankohtainen ja se on esiintynyt paljon mediassa. Tutkittua tietoa siitä, miten energiajuomat vaikuttavat lapsiin ja nuo-riin on vielä varsin niukasti.
Aihe on tärkeä, koska energiajuomien ja nuorten päivittäisten terveysoireiden välillä on todettu olevan yhteys. Energiajuomien käyttäjillä ilmenee univaikeuk-sia, päänsärkyä, väsymystä, heikotusta ja ärtyneisyyttä. Kofeiini aiheuttaa riip-puvuutta ja sen vaikutuksista lapsiin ja nuoriin ei tiedetä, koska pidempiaikaista tutkimusta ei ole tehty. Energiajuomien käyttäjillä on todettu olevan kaksinkertainen riski tulla päihteiden suurkuluttajaksi.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli kaksi espoolaista jääkiekkojoukkuetta, joille tehtiin kirjallinen, nimetön kysely heidän energia- ja urheilujuomien käytöstään sekä käsityksistään niistä. Kysely toteutettiin joukkueiden ollessa fysiikkatestauksissa Kisakallion urheiluopistolla Lohjalla. Kaikki testeissä olleet 40 pelaajaa vastasivat kyselyyn. Joukkueissa oli yhteensä 44 pelaajaa, joista neljä oli poissa sairauden vuoksi.
Tämä opinnäytetyö on kvantitatiivinen ja tulokset analysoitiin ristiintaulukoimalla. Tuloksista kävi ilmi, että kohderyhmällä oli varsin hyvät tiedot energiajuomista. Urheilujuomista tietämys oli heikompaa. Tutkimusryhmä ei käyttänyt runsaasti energiajuomia, puolet heistä ei ollut käyttänyt koskaan ja lopuistakin suurin osa melko satunnaisesti. Tutkimusryhmän yleisimmin käyttämät juomat harjoitusten jälkeen olivat vesi ja maito.
Nuoruudessa luodaan pohja aikuisiän terveydelle ja terveystottumuksille. Mur-rosiässä tehdyt valinnat elämäntapakysymyksissä ja valintojen vaikutukset ulottuvat pitkälti aikuisuuteen. Tulevana terveysalan ammattilaisena on tärkeää huomioida energiajuomien vaikutukset lapsiin ja nuoriin sekä ennakoivana terveysvalistuksena että vastaanotoilla lapsen tai nuoren oireillessa.
Asiasanat: energiajuomat, urheilujuomat, nuoret, jääkiekko, terveyskäyttäytyminen, kvantitatiivinen tutkimus