Father Perspective to Child Protection : Does Gender Matter?
Finne, Eeva-Liisa (2013)
Finne, Eeva-Liisa
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305066493
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305066493
Tiivistelmä
Eeva-Liisa Finne. Isänäkökulma lastensuojeluun. Onko sukupuolella väliä? Järvenpää, Kevät 2013, 74 sivua, 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak Etelä, Järvenpää, Degree Programme in Social Services.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata isien kokemuksia lastensuojelun asiakkaina, kuinka heidät oli isinä otettu huomioon sosiaalityön prosessin aikana ja oliko heidän sukupuolensa vaikuttanut yhteistyöhön sosiaalityöntekijöiden kanssa..
Aineisto kerättiin viidessä yksilöhaastattelussa kolmella eri kielellä ja aineisto analysoitiin käyttäen temaattista narratiivista analyysimenetelmää.
Kaikki viisi isää näkivät lastensuojelutyön eri tavoin. Kuitenkaan yksikään heistä ei väittänyt, että mikään epäonnistuminen prosessin aikana tai siinä saavutettu epätyydyttävä lopputulos olisi johtunut ilmiselvästi sosiaalityöntekijän sukupuolesta, vaan pikemminkin sosiaalityöntekijän puuttuvasta elämänkokemuksesta, lyhyestä työkokemuksesta tai heikoista vuorovaikutustaidoista. Sama sukupuoli ei välttämättä ole taannut molemminpuolista kunnioitusta yhteistyöhön, joskus täysin päinvastoin. Jopa silloin kun isä oli tyytymätön vuorovaikutukseen naissosiaalityöntekijöiden kanssa, hän silti mieluummin asioi perhettä koskevissa asioissa naistyöntekijän kanssa. Sukupuoli ei itsessään ollut olennainen tekijä perhetyön onnistumiselle tai epäonnistumiselle. Avainasemassa oli työntekijöiden ammattitaito, joka oli kertynyt omista elämänkokemuksista yhdistettyinä pitkään ammatin harjoittamiseen. Ammatillinen viisaus kattoi myös sukupuolisensitiivisyyden yhtenä osa-alueena.
Kaiken kaikkiaan sukupuolta ei kuvattu sellaisenaan avaimeksi lastensuojelutyön onnistumiselle tai epäonnistumiselle. Vahva ammattitaito sisälsi kaiken tarvittavan, minkä avulla sosiaalityöntekijät voisivat löytää yhteisen sävelen isien kanssa heidän lastensa etua valvoessaan.
Asiasanat: sukupuoli, isyys, lastensuojelu, temaattinen narratiivinen analyysi, kvalitatiivinen tutkimus
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak Etelä, Järvenpää, Degree Programme in Social Services.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata isien kokemuksia lastensuojelun asiakkaina, kuinka heidät oli isinä otettu huomioon sosiaalityön prosessin aikana ja oliko heidän sukupuolensa vaikuttanut yhteistyöhön sosiaalityöntekijöiden kanssa..
Aineisto kerättiin viidessä yksilöhaastattelussa kolmella eri kielellä ja aineisto analysoitiin käyttäen temaattista narratiivista analyysimenetelmää.
Kaikki viisi isää näkivät lastensuojelutyön eri tavoin. Kuitenkaan yksikään heistä ei väittänyt, että mikään epäonnistuminen prosessin aikana tai siinä saavutettu epätyydyttävä lopputulos olisi johtunut ilmiselvästi sosiaalityöntekijän sukupuolesta, vaan pikemminkin sosiaalityöntekijän puuttuvasta elämänkokemuksesta, lyhyestä työkokemuksesta tai heikoista vuorovaikutustaidoista. Sama sukupuoli ei välttämättä ole taannut molemminpuolista kunnioitusta yhteistyöhön, joskus täysin päinvastoin. Jopa silloin kun isä oli tyytymätön vuorovaikutukseen naissosiaalityöntekijöiden kanssa, hän silti mieluummin asioi perhettä koskevissa asioissa naistyöntekijän kanssa. Sukupuoli ei itsessään ollut olennainen tekijä perhetyön onnistumiselle tai epäonnistumiselle. Avainasemassa oli työntekijöiden ammattitaito, joka oli kertynyt omista elämänkokemuksista yhdistettyinä pitkään ammatin harjoittamiseen. Ammatillinen viisaus kattoi myös sukupuolisensitiivisyyden yhtenä osa-alueena.
Kaiken kaikkiaan sukupuolta ei kuvattu sellaisenaan avaimeksi lastensuojelutyön onnistumiselle tai epäonnistumiselle. Vahva ammattitaito sisälsi kaiken tarvittavan, minkä avulla sosiaalityöntekijät voisivat löytää yhteisen sävelen isien kanssa heidän lastensa etua valvoessaan.
Asiasanat: sukupuoli, isyys, lastensuojelu, temaattinen narratiivinen analyysi, kvalitatiivinen tutkimus