Fysioterapia omaishoitajan tukemisessa : Tapaustutkimus fysioterapiasta vertaisryhmäinterventiossa
Rytky, Sanna (2013)
Rytky, Sanna
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305056386
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305056386
Tiivistelmä
Tässä tapaustutkimuksessa kuvataan fysioterapian osuutta omaishoitoperheille kohdennetussa, yksilöllisesti kuntouttavassa vertaisryhmäinterventiossa. Työssä käytettiin aineistona fysioterapeutin toimia interventiossa sekä intervention alussa ja lopussa mitattua omaishoitajien fyysistä toimintakykyä. Aineistoa hankittiin osallistuvan havainnoinnin ja vapaamuotoisen haastattelun keinoin sekä aiheeseen liittyviä dokumentteja tarkastelemalla. Tietoa aiheista haettiin lisäksi terveys- ja fysioterapia-alan ammattijulkaisuista.
Tapaustutkimuksen kohteena olleen fysioterapian tavoitteena oli havaita omaishoitajien fyysisen toimintakyvyn uhkia ja puuttua niihin. Omaishoitajien fyysistä toimintakykyä mitattiin TOIMIVA-testistöllä. Intervention aikana uhkiin pyrittiin puuttumaan henkilökohtaisella ohjauksella ja neuvonnalla. Muina toimenpiteinä käytettiin luentoja, joissa aiheina olivat muun muassa terveysliikunta ja tasapaino. Omaishoitajille ohjattiin myös hoidettavan omaisen perusliikkumisen avustamista. Kipu esiintyi yhtenä omaishoitajien fyysisen toimintakyvyn uhkatekijänä, mutta siihen ei havaintojen mukaan puututtu erillisillä fysioterapian keinoilla. Fysioterapiaa voitaisiin kehittää siten, että fysioterapian keinoin tuettaisiin omaishoitajia kivun hallinnassa. Omaishoitajat ja omaishoitoperheet voisivat myös ohjatusti tutustua erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin ja sovelletun liikunnan mahdollisuuksiin. Fysioterapia omaishoitajan tukena vaikuttaa olevan lähinnä välillistä. Mikäli omaishoitajat tunnistettaisiin fysioterapian kohderyhmänä, voisi myös fysioterapian rooli omaishoitajien tukemisessa muuttua välittömämmäksi ja selkeämmäksi. Fysioterapian rooli omaishoitajan tukemisessa sekä omaishoitajan fyysisen toimintakyvyn ja henkisen kuormittumisen välinen yhteys ovat avoimia jatkotutkimukselle.
Tapaustutkimuksen kohteena olleen fysioterapian tavoitteena oli havaita omaishoitajien fyysisen toimintakyvyn uhkia ja puuttua niihin. Omaishoitajien fyysistä toimintakykyä mitattiin TOIMIVA-testistöllä. Intervention aikana uhkiin pyrittiin puuttumaan henkilökohtaisella ohjauksella ja neuvonnalla. Muina toimenpiteinä käytettiin luentoja, joissa aiheina olivat muun muassa terveysliikunta ja tasapaino. Omaishoitajille ohjattiin myös hoidettavan omaisen perusliikkumisen avustamista. Kipu esiintyi yhtenä omaishoitajien fyysisen toimintakyvyn uhkatekijänä, mutta siihen ei havaintojen mukaan puututtu erillisillä fysioterapian keinoilla. Fysioterapiaa voitaisiin kehittää siten, että fysioterapian keinoin tuettaisiin omaishoitajia kivun hallinnassa. Omaishoitajat ja omaishoitoperheet voisivat myös ohjatusti tutustua erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin ja sovelletun liikunnan mahdollisuuksiin. Fysioterapia omaishoitajan tukena vaikuttaa olevan lähinnä välillistä. Mikäli omaishoitajat tunnistettaisiin fysioterapian kohderyhmänä, voisi myös fysioterapian rooli omaishoitajien tukemisessa muuttua välittömämmäksi ja selkeämmäksi. Fysioterapian rooli omaishoitajan tukemisessa sekä omaishoitajan fyysisen toimintakyvyn ja henkisen kuormittumisen välinen yhteys ovat avoimia jatkotutkimukselle.