Reletulkkaus maahanmuuttajakuurolle : Viittomakielentulkkien ajatuksia ja kokemuksia reletulkkauksen toimivuudesta maahanmuuttajakuurolle tulkatessa
Kokkonen, Anni (2013)
Kokkonen, Anni
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305046216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305046216
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää viittomakielentulkkien ajatuksia ja kokemuksia reletulkkauksen toimivuudesta, kun kyseessä on tulkkaus maahanmuuttajakuuroille. Halusin työlläni selvittää reletulkkauksen hyödyllisyyttä tällaisissa tilanteissa sekä tarkastella eroja ja yhtäläisyyksiä tulkkien kokemuksissa riippuen heidän äidinkielestään. Valitsin näkökulmaksi viittomakielentulkkien näkökulman, sillä resurssit eivät riittäneet tutkimaan tulkkien sekä asiakkaiden kokemuksia reletulkkauksesta.
Ensimmäisellä tutkimuskysymykselläni halusin selvittää, kokevatko viittomakielen tulkit reletulkkauksen hyödyllisenä tulkkausmuotona maahanmuuttajakuuroille tulkatessa. Toisella tutkimuskysymykselläni pyrin kartoittamaan millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä äidinkieleltään viittomakielisellä ja suomenkielisillä tulkeilla oli kokemuksissaan reletulkkauksen toimivuudesta. Näihin kysymyksiin etsin vastauksia ja perusteluita teemahaastattelun avulla. Työstäni voi hyötyä työni tilaaja VIPARO sekä muu tulkkausala.
Toteutin teemahaastattelut kolmelle viittomakielentulkille helmi-maaliskuussa 2013. Kaksi haastateltavistani oli äidinkieleltään suomenkielisiä ja yksi viittomakielinen. Toteutin haastattelut etähaastatteluina puhelimen ja Skypen avulla. Haastatteluiden kesto vaihteli 45 minuutista 90 minuuttiin. Haastatteluista sain tutkimukseni aineiston.
Aineiston perusteella pystyin vastaamaan tutkimuskysymyksiini. Kokemusten perusteella viittomakielentulkit kokivat reletulkkauksen hyödylliseksi, etenkin jos asiakas ei vielä täysin hallitse suomalaista viittomakieltä. Suomenkieliset tulkit kokivat viittomakielisen tulkin työparinaan tarpeelliseksi tällaisissa tilanteissa. Myös asiakkaiden puolelta oli tullut positiivista palautetta viittomakielisen tulkin läsnäolosta. Tulkkien kokemuksissa eroina oli reletulkkauksen määrä työnteossa. Viittomakielisiä tulkkeja on Suomessa vähän, joten viittomakielisen tulkin reletulkkausmäärä on oletettavasti suurempi kuin suomenkielisten tulkkien. Yhtäläisyyksiä kokemuksissa löytyi tulkin roolin mukauttamisessa, kansainvälisen viittomisen variaatioissa sekä asiakasryhmän heterogeenisuudessa eli epäyhtenäisyydessä. Tulkit kokivat joissain tilanteissa mukauttavansa tulkin rooliaan joustavammaksi. Kansainvälisen viittomisen variaatiot eli vaihtelevuudet tulivat esille haastatteluissa, joista nousi esiin kaksi variaatiota. Kuurojen maailmanliiton määrittelemät viittomat sekä viittominen, joka perustuu viittomakielen kielioppiin ja visuaalisuuteen enemmän kuin tiettyyn viittomistoon. Asiakasryhmien erilaisuudesta tulkit nostivat esiin esimerkiksi kulttuurierot, joita he olivat tulkkaustilanteissaan kohdanneet.
Pyrin tuomaan työssäni esille tämän hetkisen tilanteen reletulkkauksesta maahanmuuttajakuurolle sekä sen hyödynnettävyydestä. Haluan myös työlläni jakaa tietoa reletulkkauksesta, maahanmuuttajakuuroista sekä kansainvälisestä viittomisesta.
Ensimmäisellä tutkimuskysymykselläni halusin selvittää, kokevatko viittomakielen tulkit reletulkkauksen hyödyllisenä tulkkausmuotona maahanmuuttajakuuroille tulkatessa. Toisella tutkimuskysymykselläni pyrin kartoittamaan millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä äidinkieleltään viittomakielisellä ja suomenkielisillä tulkeilla oli kokemuksissaan reletulkkauksen toimivuudesta. Näihin kysymyksiin etsin vastauksia ja perusteluita teemahaastattelun avulla. Työstäni voi hyötyä työni tilaaja VIPARO sekä muu tulkkausala.
Toteutin teemahaastattelut kolmelle viittomakielentulkille helmi-maaliskuussa 2013. Kaksi haastateltavistani oli äidinkieleltään suomenkielisiä ja yksi viittomakielinen. Toteutin haastattelut etähaastatteluina puhelimen ja Skypen avulla. Haastatteluiden kesto vaihteli 45 minuutista 90 minuuttiin. Haastatteluista sain tutkimukseni aineiston.
Aineiston perusteella pystyin vastaamaan tutkimuskysymyksiini. Kokemusten perusteella viittomakielentulkit kokivat reletulkkauksen hyödylliseksi, etenkin jos asiakas ei vielä täysin hallitse suomalaista viittomakieltä. Suomenkieliset tulkit kokivat viittomakielisen tulkin työparinaan tarpeelliseksi tällaisissa tilanteissa. Myös asiakkaiden puolelta oli tullut positiivista palautetta viittomakielisen tulkin läsnäolosta. Tulkkien kokemuksissa eroina oli reletulkkauksen määrä työnteossa. Viittomakielisiä tulkkeja on Suomessa vähän, joten viittomakielisen tulkin reletulkkausmäärä on oletettavasti suurempi kuin suomenkielisten tulkkien. Yhtäläisyyksiä kokemuksissa löytyi tulkin roolin mukauttamisessa, kansainvälisen viittomisen variaatioissa sekä asiakasryhmän heterogeenisuudessa eli epäyhtenäisyydessä. Tulkit kokivat joissain tilanteissa mukauttavansa tulkin rooliaan joustavammaksi. Kansainvälisen viittomisen variaatiot eli vaihtelevuudet tulivat esille haastatteluissa, joista nousi esiin kaksi variaatiota. Kuurojen maailmanliiton määrittelemät viittomat sekä viittominen, joka perustuu viittomakielen kielioppiin ja visuaalisuuteen enemmän kuin tiettyyn viittomistoon. Asiakasryhmien erilaisuudesta tulkit nostivat esiin esimerkiksi kulttuurierot, joita he olivat tulkkaustilanteissaan kohdanneet.
Pyrin tuomaan työssäni esille tämän hetkisen tilanteen reletulkkauksesta maahanmuuttajakuurolle sekä sen hyödynnettävyydestä. Haluan myös työlläni jakaa tietoa reletulkkauksesta, maahanmuuttajakuuroista sekä kansainvälisestä viittomisesta.