Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
DIAKONISSA MIELENTERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ
Leskelä, Leena; Luoma, Heli (2013)
Leskelä, Leena
Luoma, Heli
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036101
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036101
Tiivistelmä
Leskelä, Leena & Luoma, Heli. Diakonissa mielenterveyden edistäjänä.
Diak Pohjoinen, Oulu, kevät 2013, 120 s., 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Terveyden edistämisen koulutusohjelma, mielenterveystyö. Sairaanhoitaja (YAMK).
Tämä työelämälähtöinen opinnäytetyö liittyi Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimaan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoittamaan hankkeeseen Terve sielu terveessä ruumiissa – diakonissat terveyden edistämisen toimijoina. Hanke toteutetaan vuosien 2011–2013 aikana.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata diakonissojen kokemuksia mielenter-veyden edistämisestä lapsiperheiden ja ikääntyneiden parissa. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata diakonissojen mielenterveyden edistämisen valmiuksia sekä diakonissojen tekemää paikallista yhteistyötä mielenterveyden edistämisessä. Tavoitteena on tuotetun tiedon avulla kehittää mielenterveyden edistämistä diakoniatyössä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla yllä mainittuun hankkeeseen kuuluneiden seurakuntien viittätoista diakonissaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan lapsiperheiden parissa työskenneltäessä keskeiseksi nousi perheiden arjen hallinnassa ohjaaminen, johon sisältyivät lapsiperheiden taloudellisen hyvinvoinnin tukeminen, vanhemmuuden ja parisuhteen vahvistaminen ja oikea-aikaisen tuen tarjoaminen. Ikääntyneiden mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen koostui itsenäisen sel-viytymisen tukemisesta erityisesti kotikäyntityön avulla, sosiaalisen osallisuuden mahdollistamisesta ryhmä- ja vertaistukitoiminnan avulla sekä hengellisten voimavarojen vahvistamisesta. Diakonissojen valmiudet asiakaslähtöiseen mielenterveyden edistämiseen koostuivat koulutuksen ja kokemuksen kautta kertyneistä valmiuksista sekä osin käyttämättömistä valmiuksista. Diakonissat kuvasivat paikallisen yhteistyön kehittämisen tarvetta yhteistyön mahdollisuuksien ja haasteiden kautta.
Tulosten perusteella diakonissojen tekemässä mielenterveyden edistämisessä vahvuutena ovat monipuolinen, ennaltaehkäisevä ryhmä- ja vertaistukitoiminta sekä kotikäyntityö. Diakonissojen osaamista ja asiantuntijuutta tulisi hyödyntää osana asiakkaiden mielenterveyden edistämistä ja moniammatillista yhteistyötä. Mielenterveyden edistämistyön kehittämiseksi tulisi laatia kirkon mielenterveystyön strategia sekä kehittää mielenterveyden edistämiseen liittyvää koulutusta.
Jatkotutkimushaasteena esitetään mielenterveyden edistämisen tutkimista diakoniatyön asiakkaiden näkökulmasta.
Diak Pohjoinen, Oulu, kevät 2013, 120 s., 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Terveyden edistämisen koulutusohjelma, mielenterveystyö. Sairaanhoitaja (YAMK).
Tämä työelämälähtöinen opinnäytetyö liittyi Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimaan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoittamaan hankkeeseen Terve sielu terveessä ruumiissa – diakonissat terveyden edistämisen toimijoina. Hanke toteutetaan vuosien 2011–2013 aikana.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata diakonissojen kokemuksia mielenter-veyden edistämisestä lapsiperheiden ja ikääntyneiden parissa. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata diakonissojen mielenterveyden edistämisen valmiuksia sekä diakonissojen tekemää paikallista yhteistyötä mielenterveyden edistämisessä. Tavoitteena on tuotetun tiedon avulla kehittää mielenterveyden edistämistä diakoniatyössä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla yllä mainittuun hankkeeseen kuuluneiden seurakuntien viittätoista diakonissaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan lapsiperheiden parissa työskenneltäessä keskeiseksi nousi perheiden arjen hallinnassa ohjaaminen, johon sisältyivät lapsiperheiden taloudellisen hyvinvoinnin tukeminen, vanhemmuuden ja parisuhteen vahvistaminen ja oikea-aikaisen tuen tarjoaminen. Ikääntyneiden mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen koostui itsenäisen sel-viytymisen tukemisesta erityisesti kotikäyntityön avulla, sosiaalisen osallisuuden mahdollistamisesta ryhmä- ja vertaistukitoiminnan avulla sekä hengellisten voimavarojen vahvistamisesta. Diakonissojen valmiudet asiakaslähtöiseen mielenterveyden edistämiseen koostuivat koulutuksen ja kokemuksen kautta kertyneistä valmiuksista sekä osin käyttämättömistä valmiuksista. Diakonissat kuvasivat paikallisen yhteistyön kehittämisen tarvetta yhteistyön mahdollisuuksien ja haasteiden kautta.
Tulosten perusteella diakonissojen tekemässä mielenterveyden edistämisessä vahvuutena ovat monipuolinen, ennaltaehkäisevä ryhmä- ja vertaistukitoiminta sekä kotikäyntityö. Diakonissojen osaamista ja asiantuntijuutta tulisi hyödyntää osana asiakkaiden mielenterveyden edistämistä ja moniammatillista yhteistyötä. Mielenterveyden edistämistyön kehittämiseksi tulisi laatia kirkon mielenterveystyön strategia sekä kehittää mielenterveyden edistämiseen liittyvää koulutusta.
Jatkotutkimushaasteena esitetään mielenterveyden edistämisen tutkimista diakoniatyön asiakkaiden näkökulmasta.