Iäkkäiden potilaiden lääkehoidon ohjaus Espoon sairaalassa : sairaanhoitajien kokemuksia.
Lehikoinen, Miia; Parikka, Rosaliina (2013)
Lehikoinen, Miia
Parikka, Rosaliina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036038
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036038
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on jatkoa Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Espoon sairaalan yhteiselle Liittyvä Voima -hankkeelle. Hankkeesta saatujen tutkimustulosten pohjalta löytyi uusia kehittämis- ja tutkimuskohteita potilasturvallisuuteen sekä turvalliseen lääkehoitoon liittyen, joista Espoon sairaala määritti opinnäytetyömme aiheen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien kokemuksia iäkkäiden potilaiden lääkehoidon ohjauksesta Espoon sairaalassa perehtymällä sairaanhoitajien kokemuksiin ohjauksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Opinnäytetyömme suoritettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella ja aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Aineisto kerättiin Espoon sairaalan terveyskeskusosastoilta TK2 ja TK4 sekä Puolarmetsän kuntoutusosastoilta 2E, 2D, 3E ja 3D syksyllä 2012 haastattelemalla yhtä sairaanhoitajaa jokaiselta osastolta. Aineisto tarkasteltiin induktiivisella, eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Työn tavoitteena oli tuottaa Espoon sairaalalle uutta tietoa lääkehoidon ohjaamisesta iäkkäiden potilaiden kohdalla.
Tuloksista selvisi, että lääkehoidon ohjauksen suunnittelu oli hoitajakohtaista ja lähinnä intuition varassa tapahtuvaa toimintaa. Osa sairaanhoitajista toteutti lääkehoidon ohjauksen pidemmällä aikavälillä hoitojakson aikana ja osa vasta kotiutumispäivänä. Lääkkeiden yhteis- ja haittavaikutuksista kerrottiin potilaille harvoin. Lääkkeiden vaikutuksista oli usean vastaajan mielestä tarpeen kertoa silloin, kun potilas saapui osastolle hoitojaksolle tai hänelle aloitettiin uusi lääke. Eniten sairaanhoitajat käyttivät ohjausmenetelmänä suullista ohjausta. Ohjauksen onnistumisen arviointi koettiin hankalaksi koska ohjaustilanteeseen oli varattu niukasti aikaa ja työpäivät olivat kiireisiä. Ohjauksessa koettiin onnistumisia, kun potilas tuntui ymmärtäneen hänelle ohjatun asian, mikä antoi sairaanhoitajille iloa. Vastaajien mielestä kehittämiskohteita iäkkäiden lääkehoidon ohjauksessa oli paljon. Merkittävimpiä näistä olivat sairaanhoitajien ohjaustaitojen kehittäminen ja lääkehoidon tietämyksen lisääminen.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksia voitaisiin hyödyntää Espoon sairaalassa esimerkiksi yhteisten hoitosuositusten laatimiseen ja ohjauksen laadun kehittämiseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien kokemuksia iäkkäiden potilaiden lääkehoidon ohjauksesta Espoon sairaalassa perehtymällä sairaanhoitajien kokemuksiin ohjauksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Opinnäytetyömme suoritettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella ja aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Aineisto kerättiin Espoon sairaalan terveyskeskusosastoilta TK2 ja TK4 sekä Puolarmetsän kuntoutusosastoilta 2E, 2D, 3E ja 3D syksyllä 2012 haastattelemalla yhtä sairaanhoitajaa jokaiselta osastolta. Aineisto tarkasteltiin induktiivisella, eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Työn tavoitteena oli tuottaa Espoon sairaalalle uutta tietoa lääkehoidon ohjaamisesta iäkkäiden potilaiden kohdalla.
Tuloksista selvisi, että lääkehoidon ohjauksen suunnittelu oli hoitajakohtaista ja lähinnä intuition varassa tapahtuvaa toimintaa. Osa sairaanhoitajista toteutti lääkehoidon ohjauksen pidemmällä aikavälillä hoitojakson aikana ja osa vasta kotiutumispäivänä. Lääkkeiden yhteis- ja haittavaikutuksista kerrottiin potilaille harvoin. Lääkkeiden vaikutuksista oli usean vastaajan mielestä tarpeen kertoa silloin, kun potilas saapui osastolle hoitojaksolle tai hänelle aloitettiin uusi lääke. Eniten sairaanhoitajat käyttivät ohjausmenetelmänä suullista ohjausta. Ohjauksen onnistumisen arviointi koettiin hankalaksi koska ohjaustilanteeseen oli varattu niukasti aikaa ja työpäivät olivat kiireisiä. Ohjauksessa koettiin onnistumisia, kun potilas tuntui ymmärtäneen hänelle ohjatun asian, mikä antoi sairaanhoitajille iloa. Vastaajien mielestä kehittämiskohteita iäkkäiden lääkehoidon ohjauksessa oli paljon. Merkittävimpiä näistä olivat sairaanhoitajien ohjaustaitojen kehittäminen ja lääkehoidon tietämyksen lisääminen.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksia voitaisiin hyödyntää Espoon sairaalassa esimerkiksi yhteisten hoitosuositusten laatimiseen ja ohjauksen laadun kehittämiseen.