”Kaikki saa niinku omanlaisen tehä” : Aarrekartta koulun sosiaalityöhön
Pihlaja, Jane (2013)
Pihlaja, Jane
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305025914
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305025914
Tiivistelmä
Koulun sosiaalityötä on Suomessa toteutettu jo yli neljäkymmentä vuotta, mutta lain velvoittamaksi se tuli vasta uuden lastensuojelulain myötä vuonna 2008. Koulun sosiaalityön tavoitteena on edistää oppilaiden ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Koulukuraattori voi käyttää työssään niitä menetelmiä, joihin hän on itse perehtynyt. Taidelähtöiset menetelmät ovat vielä vähäisessä käytössä. Opetus- ja kulttuuriministeriön Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia –toimintaohjelman tavoitteena on osallisuuden lisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kulttuurin ja taiteen keinoin.
Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli tuoda uusi taidelähtöinen menetelmä koulun sosiaalityön välineeksi. Kehittämishankkeeseen sisältyvässä tutkimuksessa haettiin vastausta kysymykseen, soveltuuko aarrekarttamenetelmä uudeksi koulun sosiaalityön taidelähtöiseksi työmenetelmäksi. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelujen, kirjallisen mielipidekyselyn ja asiantuntijaraadin avulla.
Tutkimus osoitti, että aarrekarttamenetelmä soveltuu uudeksi koulun sosiaalityön menetelmäksi. Tulokset osoittivat, että aarrekarttamenetelmä tuo todennäköisesti esille sellaisia asioita, jotka perinteisemmän tapaamisen aikana voivat jäädä oppilaalta kertomatta. Sekä oppilaiden että koulukuraattoreiden arvioinnin perusteella menetelmä on toimiva.
Johtopäätös on, että oppilaat kokivat aarrekarttamenetelmän henkilökohtaisena ja miellyttävänä menetelmänä. Koulukuraattoreiden näkökulmasta aarrekartta soveltuu asiakastyön menetelmäksi, koska se on myönteisellä tavalla oppilasta lähestyvä menetelmä. Ohjaajan roolilla on myös vaikutus lopputulokseen. Jatkotutkimuksessa voitaisiinkin selvittää, minkälaisia keinoja kannattaa käyttää ja mistä on eniten hyötyä aarrekartan tekemisen ohjaamisessa.
Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli tuoda uusi taidelähtöinen menetelmä koulun sosiaalityön välineeksi. Kehittämishankkeeseen sisältyvässä tutkimuksessa haettiin vastausta kysymykseen, soveltuuko aarrekarttamenetelmä uudeksi koulun sosiaalityön taidelähtöiseksi työmenetelmäksi. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelujen, kirjallisen mielipidekyselyn ja asiantuntijaraadin avulla.
Tutkimus osoitti, että aarrekarttamenetelmä soveltuu uudeksi koulun sosiaalityön menetelmäksi. Tulokset osoittivat, että aarrekarttamenetelmä tuo todennäköisesti esille sellaisia asioita, jotka perinteisemmän tapaamisen aikana voivat jäädä oppilaalta kertomatta. Sekä oppilaiden että koulukuraattoreiden arvioinnin perusteella menetelmä on toimiva.
Johtopäätös on, että oppilaat kokivat aarrekarttamenetelmän henkilökohtaisena ja miellyttävänä menetelmänä. Koulukuraattoreiden näkökulmasta aarrekartta soveltuu asiakastyön menetelmäksi, koska se on myönteisellä tavalla oppilasta lähestyvä menetelmä. Ohjaajan roolilla on myös vaikutus lopputulokseen. Jatkotutkimuksessa voitaisiinkin selvittää, minkälaisia keinoja kannattaa käyttää ja mistä on eniten hyötyä aarrekartan tekemisen ohjaamisessa.