Tiimijohtamisen kehittäminen : Case: Wulff Oy Ab
Ketola, Henri; Laiho, Paula (2013)
Ketola, Henri
Laiho, Paula
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305025850
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305025850
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia tiimijohtamista yksityissektorin organisaatiossa. Erityisesti tavoitteena oli tarkastella, millaista tiimijohtamista yrityksessä käytettiin ja tarvitseeko se kehittämistä. Tutkimuksen avulla selvitettiin, miten johtamista tiimeissä tulee muuttaa, jotta kohdeyrityksen toiminta kehittyisi kohti tiimijohtamisen toimintamallia. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin tiimien nykytiloja, koska myös niiden antamien merkkien avulla voidaan päätellä, onko tiimijohtaminen oikeanlaista.
Opinnäytetyön tietoperusta jaettiin kahteen aihealueeseen, jotka ovat tiimi ja tiimijohtaminen. Viitekehys rakentui kuudesta erilaisesta tiimijohtamisen osa-alueesta sekä toimivan tiimin ja tiimityöskentelyn määrittelystä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka tarkoituksena oli saada tietoa siitä, minkälaisia tiimijohtamisen menetelmiä organisaatiossa käytetään ja miten ne vaikuttavat tiimien toimivuuteen. Tutkimusta varten haastateltiin kahta myyntitiimiä, jossa oli yhteensä 9 jäsentä ja 2 tiiminvetäjää sekä yhtä markkinointitiimiä, jossa oli 5 jäsentä ja yksi tiiminvetäjä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että kaikissa tiimeissä vallitsi kokonaisuudessaan hyvä ilmapiiri ja avoin vuorovaikutus. Tiimin jäsenet ymmärsivät oman roolinsa yrityksen päämäärien saa-vuttamisessa ja tulivat hyvin toimeen toistensa kanssa. Vaikka tiimeistä löytyi monenlaista osaamista, sitä ei kuitenkaan vielä osattu hyödyntää täysin oikein organisaatiossa. Kaikissa tiimeissä jäsenet olivat auttavaisia toisiaan kohtaan ja halusivat jakaa kokemuksia jäsenten kesken. Suurimmaksi osaksi puutteet kohdistuivat tiimijohtamisen aihealueisiin.
Kehitysehdotusten avulla kohdeorganisaation tiimit saivat työkaluja siihen, mitä ne tarvitsevat päästäkseen kehitysvaiheen seuraavalle tasolle aina huipputiimiksi asti. Kohdeorganisaatiossa tarkasteltuja tiimejä ei voida vielä kutsua todellisiksi huipputiimeiksi. Kun tiimijohtamisen senhetkistä tilaa arvioitiin, pystyttiin päättelemään, että kaikkien tiimien pitää vielä kehittyä. Kaikissa tiimeissä havaittiin puutteita, jotka vaikuttivat tiimityöskentelyn toimivuuteen. Eniten kehitystä tarvittiin tiimijohtamisen osa-alueilla, jotta tiimin kehitys lähtee kokonaisuudessaan parempaan suuntaan. Paremman johtamisen avulla tiimit saavuttaisivat toimivan tiimin täydelliset edellytykset.
Tutkimustulosten perusteella todettiin, että jokaisen tiimin johtajan pitäisi ottaa käyttöön kirjallinen tiimisopimus. Tiimeissä pitää myös kiinnittää huomiota uudenlaiseen johtamistasoon, joka tulee jakaa kahteen osaan. Tiimijohtajien pitää huomioida tiimin kokonaisvaltaista toimintaa paljon paremmin. Kaikissa tiimeissä tavoitteet on selvennettävä. Tiimeille yhteinen päämäärä on tärkeä ja se luo linkin sekä tiimin että organisaation johdon välille. Tutkimusta voisi tulevaisuudessa jatkaa tutkimalla kolmea erilaista tiimityyppiä sekä niiden tiimijohtamista. Tarkoituksena olisi selvittää, vaikuttaako tiimityyppi tiimijohtamisen menetelmiin. Nämä tiimityypit voisivat olla muun muassa tuotantotiimi, palvelutiimi ja johtotiimi.
Opinnäytetyön tietoperusta jaettiin kahteen aihealueeseen, jotka ovat tiimi ja tiimijohtaminen. Viitekehys rakentui kuudesta erilaisesta tiimijohtamisen osa-alueesta sekä toimivan tiimin ja tiimityöskentelyn määrittelystä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka tarkoituksena oli saada tietoa siitä, minkälaisia tiimijohtamisen menetelmiä organisaatiossa käytetään ja miten ne vaikuttavat tiimien toimivuuteen. Tutkimusta varten haastateltiin kahta myyntitiimiä, jossa oli yhteensä 9 jäsentä ja 2 tiiminvetäjää sekä yhtä markkinointitiimiä, jossa oli 5 jäsentä ja yksi tiiminvetäjä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että kaikissa tiimeissä vallitsi kokonaisuudessaan hyvä ilmapiiri ja avoin vuorovaikutus. Tiimin jäsenet ymmärsivät oman roolinsa yrityksen päämäärien saa-vuttamisessa ja tulivat hyvin toimeen toistensa kanssa. Vaikka tiimeistä löytyi monenlaista osaamista, sitä ei kuitenkaan vielä osattu hyödyntää täysin oikein organisaatiossa. Kaikissa tiimeissä jäsenet olivat auttavaisia toisiaan kohtaan ja halusivat jakaa kokemuksia jäsenten kesken. Suurimmaksi osaksi puutteet kohdistuivat tiimijohtamisen aihealueisiin.
Kehitysehdotusten avulla kohdeorganisaation tiimit saivat työkaluja siihen, mitä ne tarvitsevat päästäkseen kehitysvaiheen seuraavalle tasolle aina huipputiimiksi asti. Kohdeorganisaatiossa tarkasteltuja tiimejä ei voida vielä kutsua todellisiksi huipputiimeiksi. Kun tiimijohtamisen senhetkistä tilaa arvioitiin, pystyttiin päättelemään, että kaikkien tiimien pitää vielä kehittyä. Kaikissa tiimeissä havaittiin puutteita, jotka vaikuttivat tiimityöskentelyn toimivuuteen. Eniten kehitystä tarvittiin tiimijohtamisen osa-alueilla, jotta tiimin kehitys lähtee kokonaisuudessaan parempaan suuntaan. Paremman johtamisen avulla tiimit saavuttaisivat toimivan tiimin täydelliset edellytykset.
Tutkimustulosten perusteella todettiin, että jokaisen tiimin johtajan pitäisi ottaa käyttöön kirjallinen tiimisopimus. Tiimeissä pitää myös kiinnittää huomiota uudenlaiseen johtamistasoon, joka tulee jakaa kahteen osaan. Tiimijohtajien pitää huomioida tiimin kokonaisvaltaista toimintaa paljon paremmin. Kaikissa tiimeissä tavoitteet on selvennettävä. Tiimeille yhteinen päämäärä on tärkeä ja se luo linkin sekä tiimin että organisaation johdon välille. Tutkimusta voisi tulevaisuudessa jatkaa tutkimalla kolmea erilaista tiimityyppiä sekä niiden tiimijohtamista. Tarkoituksena olisi selvittää, vaikuttaako tiimityyppi tiimijohtamisen menetelmiin. Nämä tiimityypit voisivat olla muun muassa tuotantotiimi, palvelutiimi ja johtotiimi.