Havuviilun kosteuden tasaannuttamisen optimointi vanerin valmistuksessa
Pelkiö, Mikko (2013)
Pelkiö, Mikko
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305025832
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305025832
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia havuvanerin viilun kosteuden tasaannuttamisen optimointia ja sitä kuinka se vaikuttaa puun käytön hyötysuhteeseen. Työ tehtiin UPM, Pelloksen vaneritehtaiden Pellos 2:lle. UPM vaneriliiketoiminnan tavoitteiden mukaisesti tehtaiden toimintaa on jatkuvasti parannettava, kehitettävä sekä lisättävä tehokkuutta. Puun käytön hyötysuhteen parantamisella ja hukan minimoimisella näihin tavoitteisiin voidaan vaikuttaa. Työn tarkoituksena oli selvittää ladontaa varten liian kosteiden viilujen tasaannutusaikaa. Pellos 2:lla on liian kosteiden viilujen uudelleen lajittelua varten käytössä uudelleensyöttölaite, jolla viilut syötetään normaalin kuivalajitteluvirran mukana tulleiden viilujen kanssa uudelleen kosteudenmittausta varten. Tavoitteena oli tutkia ja laskea, kuinka kauan kuivalajittelusta tulleiden liian märkien viilujen pitäisi tasaantua, ennen kuin ne syötetään ensimmäisen kerran uudelleensyöttölaitteelle. Tasaannutusajan optimointi on tärkeää, jotta turhaa viilujen liikuttelua ja kiertoa kuivalajittelun, varastoinnin ja uudelleensyöttölaitteen välillä saataisiin vähennettyä mahdollisimman paljon. Kaikkea ylimääräistä viilujen siirtelyä tulisi välttää, koska se aiheuttaa viilujen rikkoutumista ja muuten hyväkuntoista ja tuotantoon kelpaavaa raaka-ainetta menetetään tuotannon ulkopuolelle.
Opinnäytetyön käytännönosuus suoritettiin tammi-helmikuussa 2013 seuraamalla ja laskemalla kuivalajittelulinjoilta tulleiden märkien viilujen tasaannutusaikaa ennen uudelleensyöttöä. Mittauksia pyrittiin tekemään kaikille tehtaalla sorvattaville viilun paksuuksille. Tasaannutusajat vaihtelivat yhdestä tunnista useampaan vuorokauteen.
Työstä saaduista tuloksista saadaan selville, miten eri tasaannutusajat vaikuttavat siihen, kuinka paljon uudelleensyöttölaitteelle syötetyistä viiluista kiertää kuivalajittelun kautta uudelleen kosteuden tasaannutukseen. Tuloksista saadaan selville myös eri tasaannutusaikojen sekä uudelleensyöttölaitteen vaikutus hylkäykseen menneiden viilujen lukumäärään. Lisäksi tuloksista pystytään näkemään, miten viiluarkkien koot ja eri viilunpaksuudet vaikuttavat tasaannutusaikoihin sekä hukan määrään.
Opinnäytetyön käytännönosuus suoritettiin tammi-helmikuussa 2013 seuraamalla ja laskemalla kuivalajittelulinjoilta tulleiden märkien viilujen tasaannutusaikaa ennen uudelleensyöttöä. Mittauksia pyrittiin tekemään kaikille tehtaalla sorvattaville viilun paksuuksille. Tasaannutusajat vaihtelivat yhdestä tunnista useampaan vuorokauteen.
Työstä saaduista tuloksista saadaan selville, miten eri tasaannutusajat vaikuttavat siihen, kuinka paljon uudelleensyöttölaitteelle syötetyistä viiluista kiertää kuivalajittelun kautta uudelleen kosteuden tasaannutukseen. Tuloksista saadaan selville myös eri tasaannutusaikojen sekä uudelleensyöttölaitteen vaikutus hylkäykseen menneiden viilujen lukumäärään. Lisäksi tuloksista pystytään näkemään, miten viiluarkkien koot ja eri viilunpaksuudet vaikuttavat tasaannutusaikoihin sekä hukan määrään.