Betonin käyttö infrarakentamisessa
Paavilainen, Kari (2013)
Paavilainen, Kari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295552
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295552
Tiivistelmä
Infrarakentaminen on viime vuosien aikana kärsinyt Euroopan ja kotimaan taloustilanteen heikentymisestä. Valtion ja kuntien velkaosuuden kasvaessa on infrarakentamisen sektorilla jouduttu karsimaan investointeja rahoituksen vähentyessä. Infra-alan uskotaan kääntyvän jälleen nousuun vuoden 2014 aikana.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää eräiden infra-alalla käytettävien betonituotteiden käyttömääriä ja markkinoita, sekä arvioida tulevaisuuden suuntausta. Aineisto on kerätty kirjallisuustutkimuksen ja henkilöhaastattelujen avulla useista eri lähteistä, esimerkiksi Liikennevirastosta, VTT:stä ja TAMK:sta.
Maanteiden keskimääräinen vuorokausiliikenne on kasvanut jokaisessa tieluokassa, suurinta kasvu on ollut pääväylillä. Pääväylien matkojen ja kuljetusten toimivuuden sekä turvallisuuden parantamiseksi on laadittu erillinen liikenneinvestointiohjelma. Turvallisuutta pyritään jatkossa parantamaan esimerkiksi edullisilla keskikaidehankkeilla.
Liikennemäärien lisääntyessä myös meluntorjunnan tarve kasvaa. Suomen lainsäädännön lisäksi myös EU:n ympristömeludirektiivi (2002/49/EY) edellyttää toimia melun haittojen ehkäisemiseksi. Meluntorjunta on kärsinyt merkittävästi rahoituksen puutteesta viime vuosien aikana, eikä hankkeita ole voitu toteuttaa suunnitelmien mukaan. Siltojen rakentaminen on tasaantunut 1990-luvun vilkkaan rakentamisen jälkeen noin sadan sillan vuositasolle. Suurissa kaupungeissa rakennetaan muutamia uusia siltoja vuosittain. Merkittävässä roolissa tulee olemaan siltojen korjaustarpeen jatkuva kasvaminen.
Kaapelikanavia ja -kouruja käytetään pääasiassa rautatiealueilla, teollisuuden puolella niiden käyttömäärät ovat vähäisempiä. Teräsbetonisten lyöntipaalujen käyttö on yleistynyt heikkopohjaisille alueille rakentamisen lisääntyessä ja niiden markkinat ovat olleet melko tasaiset koko 2000-luvun ajan. Teräsbetonipaalun rinnalle on tullut teräspaalu, jonka käyttö on yleistynyt talo- ja toimitilarakentamisessa.
Tuulivoimarakentaminen on Suomessa edelleen hidasta ja kapasiteetti on pieni muuhun Eurooppaan verrattuna. Hankkeita on ollut suunnitteilla runsaasti, mutta useat niistä ovat pysähtyneet yllättäviin esteisiin. Rakentamisen uskotaan kuitenkin lisääntyvän, kun esteitä saadaan hiljalleen purettua lainsäädännön ja tukien avulla.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää eräiden infra-alalla käytettävien betonituotteiden käyttömääriä ja markkinoita, sekä arvioida tulevaisuuden suuntausta. Aineisto on kerätty kirjallisuustutkimuksen ja henkilöhaastattelujen avulla useista eri lähteistä, esimerkiksi Liikennevirastosta, VTT:stä ja TAMK:sta.
Maanteiden keskimääräinen vuorokausiliikenne on kasvanut jokaisessa tieluokassa, suurinta kasvu on ollut pääväylillä. Pääväylien matkojen ja kuljetusten toimivuuden sekä turvallisuuden parantamiseksi on laadittu erillinen liikenneinvestointiohjelma. Turvallisuutta pyritään jatkossa parantamaan esimerkiksi edullisilla keskikaidehankkeilla.
Liikennemäärien lisääntyessä myös meluntorjunnan tarve kasvaa. Suomen lainsäädännön lisäksi myös EU:n ympristömeludirektiivi (2002/49/EY) edellyttää toimia melun haittojen ehkäisemiseksi. Meluntorjunta on kärsinyt merkittävästi rahoituksen puutteesta viime vuosien aikana, eikä hankkeita ole voitu toteuttaa suunnitelmien mukaan. Siltojen rakentaminen on tasaantunut 1990-luvun vilkkaan rakentamisen jälkeen noin sadan sillan vuositasolle. Suurissa kaupungeissa rakennetaan muutamia uusia siltoja vuosittain. Merkittävässä roolissa tulee olemaan siltojen korjaustarpeen jatkuva kasvaminen.
Kaapelikanavia ja -kouruja käytetään pääasiassa rautatiealueilla, teollisuuden puolella niiden käyttömäärät ovat vähäisempiä. Teräsbetonisten lyöntipaalujen käyttö on yleistynyt heikkopohjaisille alueille rakentamisen lisääntyessä ja niiden markkinat ovat olleet melko tasaiset koko 2000-luvun ajan. Teräsbetonipaalun rinnalle on tullut teräspaalu, jonka käyttö on yleistynyt talo- ja toimitilarakentamisessa.
Tuulivoimarakentaminen on Suomessa edelleen hidasta ja kapasiteetti on pieni muuhun Eurooppaan verrattuna. Hankkeita on ollut suunnitteilla runsaasti, mutta useat niistä ovat pysähtyneet yllättäviin esteisiin. Rakentamisen uskotaan kuitenkin lisääntyvän, kun esteitä saadaan hiljalleen purettua lainsäädännön ja tukien avulla.