Näyteputken vajaatäytön vaikutus alaniiniaminotransferaasin ja aspartaattiaminotransferaasin pitoisuuteen
Leskinen, Sari (2013)
Leskinen, Sari
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295508
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295508
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, onko verinäyteputken vajaatäytöllä vaikutusta alaniiniaminotransferaasin (ALAT) ja aspartaattiaminotransferaasin (ASAT) pitoisuuteen. Vakuumisysteemiä käytettäessä näyteputki täyttyy itsestään tiettyyn näytemäärään asti. Joskus erilaisista verinäytteenottoon liittyvistä seikoista johtuen näyteputki ei täyty kokonaan (putkessa olevaan merkkiviivaan asti). Tällöin näyteputkeen jää alipainetta, joka aiheuttaa punasolujen hajoamista eli hemolyysiä. Erityisesti ASAT:n määritys kärsii hemolyysistä, sillä punasoluista vapautunut ASAT nostaa virheellisesti analyysituloksia.
Tutkimuksen menetelmä oli kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin 13.-15.11.2012 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun (nykyisin Karelia-ammattikorkeakoulu) bioanalytiikan koulutusohjelman laboratoriossa. Otoskoko oli 14. Vapaaehtoisilta henkilöiltä otettiin kaksi verinäyteputkea, joista toisen annettiin täyttyä normaalisti ja toinen jätettiin vajaaksi. Jokaisesta verinäyteputkesta analysoitiin ALAT ja ASAT. Lisäksi näytteiden plasman hemolysoitumisaste arvioitiin silmämääräisesti.
Näyteputkien vajaaksijättämisellä ei ollut ALAT:n ja ASAT:n pitoisuuksiin merkittävää vaikutusta. Yli puolet vajaaksijätetyistä näytteistä havaittiin vertailunäytettä enemmän hemolysoituneiksi.
Jatkotutkimusaihe on näyteputkien vajaatäytön vaikutus muiden analyyttien pitoisuuksiin ALAT:n ja ASAT:n lisäksi.
Tutkimuksen menetelmä oli kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin 13.-15.11.2012 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun (nykyisin Karelia-ammattikorkeakoulu) bioanalytiikan koulutusohjelman laboratoriossa. Otoskoko oli 14. Vapaaehtoisilta henkilöiltä otettiin kaksi verinäyteputkea, joista toisen annettiin täyttyä normaalisti ja toinen jätettiin vajaaksi. Jokaisesta verinäyteputkesta analysoitiin ALAT ja ASAT. Lisäksi näytteiden plasman hemolysoitumisaste arvioitiin silmämääräisesti.
Näyteputkien vajaaksijättämisellä ei ollut ALAT:n ja ASAT:n pitoisuuksiin merkittävää vaikutusta. Yli puolet vajaaksijätetyistä näytteistä havaittiin vertailunäytettä enemmän hemolysoituneiksi.
Jatkotutkimusaihe on näyteputkien vajaatäytön vaikutus muiden analyyttien pitoisuuksiin ALAT:n ja ASAT:n lisäksi.