KAINUULAISTEN 20 - 40 -VUOTIAIDEN NAISTEN YLIPAINON YHTEYS RAVITSEMUS- JA LIIKUNTATOTTUMUKSIIN
Hämäläinen, Riina; Niskanen, Eevi (2013)
Hämäläinen, Riina
Niskanen, Eevi
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295472
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla kainuulaisten 20–40 –vuotiaiden naisten ylipainon ilmenemistä ja sen yhteyttä liikunta- ja ravitsemustottumuksiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka auttaa kainuu-laisia kuntapäättäjiä ja terveydenhuollon ammattilaisia suunnittelemaan ja toteuttamaan ylipainoon liittyviä ter-veyden edistämisen toimia. Työn on tilannut Kainuun maakunta-kuntayhtymä.
Opinnäytetyömme tutkimusongelmat olivat: Millaista ylipaino on kainuulaisilla 20–40 –vuotiailla naisilla? Millai-nen yhteys kainuulaisten 20–40 –vuotiaiden naisten ylipainolla on ravitsemus- ja liikuntatottumuksiin?
Opinnäytetyömme oli luonteeltaan määrällinen. Käytimme opinnäytetyömme aineistona valmista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamaa aineistoa Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (ATH). ATH-tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella ja opinnäytetyöhömme otimme mukaan ravitsemukseen ja liikuntatottumuksiin liittyvät kysymykset. Otoksenamme oli 357 kainuulaista 20–40 –vuotiasta naista, joiden painoindeksi vaihteli 16,37 ja 46,31 kg/m², keskimääräinen painoindeksi oli 25,08 kg/m². Aineiston analysointiin käytimme SPSS-ohjelmaa ja etsimme ylipainon ja ravitsemus- ja liikuntatottumusten väliltä yhteyksiä ristiintaulukoinnin ja teorian avulla.
Kainuulaisten 20-40 –vuotiaiden naisten ruokailutottumukset ovat keskimäärin suositusten mukaisia. Tuoreiden ja kypsennettyjen kasvisten syönti oli suosituksiin nähden vähäistä, eritoten huomattavan ylipainoisilla. Useimmat käyttivät sokerisia tuotteita maltillisesti, mutta huomattavan moni käytti niitä useina päivinä viikossa. Melko harva ruokaili työ- tai opiskelupaikkaruokalassa, vaikka sellaiseen olisi ollut mahdollisuus. Tutkimukseen osallistuneista suurin osa harrasti liikuntaa suositusten mukaisesti. Kestävyyskunto oli yleisesti ottaen melko huono, paras kestävyyskunto oli normaalipainoisilla. Tutkimukseen osallistuneet istuivat vapaa-ajallaan melko paljon, yksittäisissä aktiviteeteissa määrät eivät olleet huomattavia, mutta yhteenlaskettuna istumiseen käytetty aika oli suuri.
Opinnäytetyömme tuloksia voivat hyödyntää kaikki terveydenhuollon ammattilaiset omassa työssään esimerkiksi ravitsemus- ja liikuntaneuvonnan yhteydessä ja kuntapäättäjät esimerkiksi järjestäessään harrastusmahdollisuuksia. Jatkotutkimusaiheina voisi olla muun muassa vertailu muuhun Suomeen tai pitkittäistutkimus ravitsemus- ja liikuntatottumusten kehittymisestä.
Opinnäytetyömme tutkimusongelmat olivat: Millaista ylipaino on kainuulaisilla 20–40 –vuotiailla naisilla? Millai-nen yhteys kainuulaisten 20–40 –vuotiaiden naisten ylipainolla on ravitsemus- ja liikuntatottumuksiin?
Opinnäytetyömme oli luonteeltaan määrällinen. Käytimme opinnäytetyömme aineistona valmista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamaa aineistoa Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (ATH). ATH-tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella ja opinnäytetyöhömme otimme mukaan ravitsemukseen ja liikuntatottumuksiin liittyvät kysymykset. Otoksenamme oli 357 kainuulaista 20–40 –vuotiasta naista, joiden painoindeksi vaihteli 16,37 ja 46,31 kg/m², keskimääräinen painoindeksi oli 25,08 kg/m². Aineiston analysointiin käytimme SPSS-ohjelmaa ja etsimme ylipainon ja ravitsemus- ja liikuntatottumusten väliltä yhteyksiä ristiintaulukoinnin ja teorian avulla.
Kainuulaisten 20-40 –vuotiaiden naisten ruokailutottumukset ovat keskimäärin suositusten mukaisia. Tuoreiden ja kypsennettyjen kasvisten syönti oli suosituksiin nähden vähäistä, eritoten huomattavan ylipainoisilla. Useimmat käyttivät sokerisia tuotteita maltillisesti, mutta huomattavan moni käytti niitä useina päivinä viikossa. Melko harva ruokaili työ- tai opiskelupaikkaruokalassa, vaikka sellaiseen olisi ollut mahdollisuus. Tutkimukseen osallistuneista suurin osa harrasti liikuntaa suositusten mukaisesti. Kestävyyskunto oli yleisesti ottaen melko huono, paras kestävyyskunto oli normaalipainoisilla. Tutkimukseen osallistuneet istuivat vapaa-ajallaan melko paljon, yksittäisissä aktiviteeteissa määrät eivät olleet huomattavia, mutta yhteenlaskettuna istumiseen käytetty aika oli suuri.
Opinnäytetyömme tuloksia voivat hyödyntää kaikki terveydenhuollon ammattilaiset omassa työssään esimerkiksi ravitsemus- ja liikuntaneuvonnan yhteydessä ja kuntapäättäjät esimerkiksi järjestäessään harrastusmahdollisuuksia. Jatkotutkimusaiheina voisi olla muun muassa vertailu muuhun Suomeen tai pitkittäistutkimus ravitsemus- ja liikuntatottumusten kehittymisestä.