”Rakastan niitä kuin omiani”. : omahoitajuusmenetelmä lapsen kasvun ja kehityksen tukena päiväkodin työntekijän näkökulmasta.
Okkonen, Pia (2013)
Okkonen, Pia
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295425
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295425
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Okkonen, Pia. ”Rakastan niitä kuin omiani”. Omahoitajuusmenetelmä lapsen kasvun ja kehityksen tukena päiväkodin työntekijän näkökulmasta. Helsinki, kevät 2013, 58 s., 1
liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, so-sionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää omahoitajuusmenetelmän merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen kannalta päivähoidossa sekä tuoda esiin menetelmän etuja ja haas-teita. Tutkimus on laadullinen ja tutkittavia asioita lähestyttiin työntekijän näkökulmasta. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla Helsingin ja Espoon kunnallisissa päiväkodeissa viittä päiväkodin työntekijää, joilla oli kokemusta omahoitajuusmenetelmästä sekä ilman omahoitajuusmenetelmää toimivasta ryhmästä. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tulosten mukaan omahoitajuusmenetelmä mahdollistaa lapsen luottamuksellisen, lähei-sen ja turvallisen suhteen omahoitajaan. Työntekijät kokivat, että menetelmä mahdollis-taa myös lasten erilaisten taitojen ja tarpeiden huomioimisen, koska menetelmää toteut-tavissa ryhmissä on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia havainnointiin. Menetelmä tukee työntekijöiden mielestä hyvin muun muassa temperamentiltaan ujoja tai sosiaalis-emotionaalisia ongelmia omaavia lapsia. Vastauksissa korostuivat ajan merkitys, ha-vainnointi ja työntekijöiden kokemus siitä, että heillä on enemmän mahdollisuuksia lasta tukevien tilanteiden järjestämiseen. Työntekijät kokivat lisäksi, että omahoita-juusmenetelmää toteuttavassa ryhmässä lapsella on enemmän aikaa leikkiä, myös aikui-sen tukemana, ja että menetelmä lisää lasten sitoutuneisuutta leikkiin ja muuhun toimin-taan. Sitoutuneisuutta lisäsivät työntekijöiden mukaan omahoitajan läsnäolo ja lapsen luottamus omahoitajaan ja näin syntyvä turvallisuudentunne. Työntekijöiden mielestä suhde vanhempiin muodostuu omahoitajuusmenetelmässä luottamukselliseksi, mikä edistää lapsen turvallisen kiintymyssuhteen syntymistä omahoitajaan.
Omahoitajuusmenetelmän edut näkyvät pitkälti jo lapsen kasvun ja kehityksen tukeen liittyvissä vastauksissa. Työntekijät korostivat omahoitajuusmenetelmän etuna lapsen turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista omahoitajaan. Menetelmän koettiin lisää-vän omaa ammatillista tietoa, taitoa sekä jaksamista. Omahoitajuusmenetelmän toteut-tamisen suurimpina haasteina pidettiin työntekijöiden vaihtuvuutta, sijaisten puutetta ja suuria ryhmäkokoja. Työntekijöiden mukaan menetelmä asettaa haasteen omahoitajalle etenkin sitoutumisen suhteen, ja menetelmän onnistunut toteuttaminen vaatii työnteki-jöiltä kykyä yhteistyöhön. Kaikki työntekijät kokivat, että menetelmän pitäisi olla ylei-semmin käytössä etenkin pienillä lapsilla. Lisäksi jokaisen työntekijän vastaukset puol-sivat omahoitajuusmenetelmällä toimivaa ryhmää verrattuna ryhmään, jossa ei toteuteta omahoitajuusmenetelmää
Asiasanat: päivähoito, omahoitajajärjestelmä, kiintymyssuhdeteoria, lapsen kehitys, pienryhmät, kasvatuskumppanuus, kvalitatiivinen tutkimus
Okkonen, Pia. ”Rakastan niitä kuin omiani”. Omahoitajuusmenetelmä lapsen kasvun ja kehityksen tukena päiväkodin työntekijän näkökulmasta. Helsinki, kevät 2013, 58 s., 1
liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, so-sionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää omahoitajuusmenetelmän merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen kannalta päivähoidossa sekä tuoda esiin menetelmän etuja ja haas-teita. Tutkimus on laadullinen ja tutkittavia asioita lähestyttiin työntekijän näkökulmasta. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla Helsingin ja Espoon kunnallisissa päiväkodeissa viittä päiväkodin työntekijää, joilla oli kokemusta omahoitajuusmenetelmästä sekä ilman omahoitajuusmenetelmää toimivasta ryhmästä. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tulosten mukaan omahoitajuusmenetelmä mahdollistaa lapsen luottamuksellisen, lähei-sen ja turvallisen suhteen omahoitajaan. Työntekijät kokivat, että menetelmä mahdollis-taa myös lasten erilaisten taitojen ja tarpeiden huomioimisen, koska menetelmää toteut-tavissa ryhmissä on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia havainnointiin. Menetelmä tukee työntekijöiden mielestä hyvin muun muassa temperamentiltaan ujoja tai sosiaalis-emotionaalisia ongelmia omaavia lapsia. Vastauksissa korostuivat ajan merkitys, ha-vainnointi ja työntekijöiden kokemus siitä, että heillä on enemmän mahdollisuuksia lasta tukevien tilanteiden järjestämiseen. Työntekijät kokivat lisäksi, että omahoita-juusmenetelmää toteuttavassa ryhmässä lapsella on enemmän aikaa leikkiä, myös aikui-sen tukemana, ja että menetelmä lisää lasten sitoutuneisuutta leikkiin ja muuhun toimin-taan. Sitoutuneisuutta lisäsivät työntekijöiden mukaan omahoitajan läsnäolo ja lapsen luottamus omahoitajaan ja näin syntyvä turvallisuudentunne. Työntekijöiden mielestä suhde vanhempiin muodostuu omahoitajuusmenetelmässä luottamukselliseksi, mikä edistää lapsen turvallisen kiintymyssuhteen syntymistä omahoitajaan.
Omahoitajuusmenetelmän edut näkyvät pitkälti jo lapsen kasvun ja kehityksen tukeen liittyvissä vastauksissa. Työntekijät korostivat omahoitajuusmenetelmän etuna lapsen turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista omahoitajaan. Menetelmän koettiin lisää-vän omaa ammatillista tietoa, taitoa sekä jaksamista. Omahoitajuusmenetelmän toteut-tamisen suurimpina haasteina pidettiin työntekijöiden vaihtuvuutta, sijaisten puutetta ja suuria ryhmäkokoja. Työntekijöiden mukaan menetelmä asettaa haasteen omahoitajalle etenkin sitoutumisen suhteen, ja menetelmän onnistunut toteuttaminen vaatii työnteki-jöiltä kykyä yhteistyöhön. Kaikki työntekijät kokivat, että menetelmän pitäisi olla ylei-semmin käytössä etenkin pienillä lapsilla. Lisäksi jokaisen työntekijän vastaukset puol-sivat omahoitajuusmenetelmällä toimivaa ryhmää verrattuna ryhmään, jossa ei toteuteta omahoitajuusmenetelmää
Asiasanat: päivähoito, omahoitajajärjestelmä, kiintymyssuhdeteoria, lapsen kehitys, pienryhmät, kasvatuskumppanuus, kvalitatiivinen tutkimus