ÄITI OLI SEMMOINEN LÄHIMMÄISPALVELIJA JO SIIHEN AIKAAN : Elämänkulun vaikutus vapaaehtoistoimijoiden motiiveihin
Lehmonen, Paula (2013)
Lehmonen, Paula
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304285381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304285381
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Lehmonen, Paula. ”Äiti oli semmoinen lähimmäispalvelija jo siihen aikaan.” Elämänkulun
vaikutus vapaaehtoistoimijoiden motiiveihin.” Kevät 2013, 44s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + diakonian
virkakelpoisuus.
Opinnäytetyöni aiheena oli selvittää mitkä asiat motivoivat toimimaan vapaaehtoistoimijana
ystäväpalvelussa. Lähestyin asiaa motivaatio- ja vapaaehtoistoiminnan teoriatietoa,
sekä vapaaehtoistoiminnan tutkimuksia hyödyntäen. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina
toimi Hankasalmen seurakunta ja erityisesti seurakunnan diakoniatyö.
Tutkimus oli kvalitatiivinen ja menetelmänä käytettiin narratiivista eli tarinallista menetelmää.
Tutkimusaineisto kerättiin ystäväpalvelijoiden tarinoista. Tutkimukseen osallistui
neljä Hankasalmen seurakunnan ystäväpalvelussa mukana olevaa vapaaehtoistoimijaa.
Tutkimuksessa käytettiin elämänkaariajattelua tarinoiden pohjalla. Elämänkaariajattelu
antoi laajemman mahdollisuuden pohtia omia motiiveja.
Tutkimustulosten mukaan vapaaehtoistoimijoiden motiiveihin vaikuttivat oman elämänkaaren
tapahtumat. Elämänkaaressa erityisesti lapsuuden- ja nuoruuden aikaiset
kokemukset osoittautuivat vahvasti motivoiviksi tekijöiksi.
Mikä saa ihmisen toimimaan vapaaehtoisesti lähimmäisen hyväksi? Jokaisella vapaaehtoistoimijalla
on motiivit auttaa lähimmäistä. Tutkimuksen mukaan kristillinen kodin
mallin oli yksi motivoiva tekijä, erityisesti äidin malli korostui tarinoista. Myös omat
kokemukset sekä elämäntilanne motivoivat vapaaehtoistoimintaan. Toiminta lähimmäisen
hyväksi opitaan usein jo lapsuudessa. Minkälainen on se malli, jonka me annamme
tulevalle jälkikasvulle, mahdollisille vapaaehtoisille?
Asiasanat: motivaatio, vapaaehtoistoiminta, elämänkaari, narratiivinen tutkimus, kvalitatiivinen
tutkimus
Lehmonen, Paula. ”Äiti oli semmoinen lähimmäispalvelija jo siihen aikaan.” Elämänkulun
vaikutus vapaaehtoistoimijoiden motiiveihin.” Kevät 2013, 44s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + diakonian
virkakelpoisuus.
Opinnäytetyöni aiheena oli selvittää mitkä asiat motivoivat toimimaan vapaaehtoistoimijana
ystäväpalvelussa. Lähestyin asiaa motivaatio- ja vapaaehtoistoiminnan teoriatietoa,
sekä vapaaehtoistoiminnan tutkimuksia hyödyntäen. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina
toimi Hankasalmen seurakunta ja erityisesti seurakunnan diakoniatyö.
Tutkimus oli kvalitatiivinen ja menetelmänä käytettiin narratiivista eli tarinallista menetelmää.
Tutkimusaineisto kerättiin ystäväpalvelijoiden tarinoista. Tutkimukseen osallistui
neljä Hankasalmen seurakunnan ystäväpalvelussa mukana olevaa vapaaehtoistoimijaa.
Tutkimuksessa käytettiin elämänkaariajattelua tarinoiden pohjalla. Elämänkaariajattelu
antoi laajemman mahdollisuuden pohtia omia motiiveja.
Tutkimustulosten mukaan vapaaehtoistoimijoiden motiiveihin vaikuttivat oman elämänkaaren
tapahtumat. Elämänkaaressa erityisesti lapsuuden- ja nuoruuden aikaiset
kokemukset osoittautuivat vahvasti motivoiviksi tekijöiksi.
Mikä saa ihmisen toimimaan vapaaehtoisesti lähimmäisen hyväksi? Jokaisella vapaaehtoistoimijalla
on motiivit auttaa lähimmäistä. Tutkimuksen mukaan kristillinen kodin
mallin oli yksi motivoiva tekijä, erityisesti äidin malli korostui tarinoista. Myös omat
kokemukset sekä elämäntilanne motivoivat vapaaehtoistoimintaan. Toiminta lähimmäisen
hyväksi opitaan usein jo lapsuudessa. Minkälainen on se malli, jonka me annamme
tulevalle jälkikasvulle, mahdollisille vapaaehtoisille?
Asiasanat: motivaatio, vapaaehtoistoiminta, elämänkaari, narratiivinen tutkimus, kvalitatiivinen
tutkimus