Mikkelin ammattikorkeakoulusta valmistuneet kulttuurituottajat työmarkkinoilla : Työelämään sijoittuminen ja jatkokoulutustarpeet
Virkkunen, Juuli (2013)
Virkkunen, Juuli
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304285340
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304285340
Tiivistelmä
Kulttuurituotanto on suhteellisen nuori ja jatkuvan muutoksen alla oleva koulutus. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia Mikkelin ammattikorkeakoulusta valmistuneiden kulttuurituottajien työllistymistä ja jatkokoulutustarpeita. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä on kulttuurituottajan tyypillinen työpaikka ja minkälaisia käytännön työtehtävät ovat. Lisäksi selvitettiin, minkälaista jatkokoulutusta he kokevat tarvitsevansa. Työ toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, joka lähetettiin Mikkelin ammattikorkeakoulusta syksyyn 2012 mennessä kulttuurituotannon, kulttuuripalvelujen sekä kulttuurin ja nuorisotyön koulutusohjelmasta valmistuneille sähköpostitse.
Työni tietopohjaksi tutkin kulttuurituotannon koulutusohjelman historiaa Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Tähän liittyen käyn myös lyhyesti läpi ammattikorkeakoulujen synnyn ja Mikkelin ammattikorkeakoulun alkuvaiheet. Avaan myös kulttuurituotannon koulutusohjelman rakennetta ja työelämälähtöisen pedagogiikan perusteita. Lisäksi tutkin kulttuurituottajan työkenttää ja tuottajan taitojen hyödyntämismahdollisuuksia kulttuurituotannon rajapinnoilla.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että useimmat kulttuurituottajat ovat vakituisessa työsuhteessa. Vastaushetkellä noin neljäsosa heistä oli määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisuuden yleisimmäksi perusteeksi mainittiin työn projektiluontoisuus. Kulttuurituottajien yleisin työnantaja oli kunnan tai kuntayhtymän virasto/laitos tai pieni/keskisuuri yritys. Heidän työtehtävänsä olivat pääsääntöisesti tapahtumatuotantoa, teatteri ja tv-tuotantoa, artistien keikkajärjestelyjä tai festivaalituotantoa. Suurin osa vastaajista koki täydennyskoulutustarvetta mediaosaamisen saralta. Muita suosittuja täydennyskoulutuksen aiheita olivat mm. kulttuuri ja hyvinvointi, yrittäjyys, kansainvälisyys, talousosaaminen ja markkinointi. Täydennyskoulutuksen suosituin muoto oli intensiiviset, lyhytkestoiset kurssit.
Työni tietopohjaksi tutkin kulttuurituotannon koulutusohjelman historiaa Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Tähän liittyen käyn myös lyhyesti läpi ammattikorkeakoulujen synnyn ja Mikkelin ammattikorkeakoulun alkuvaiheet. Avaan myös kulttuurituotannon koulutusohjelman rakennetta ja työelämälähtöisen pedagogiikan perusteita. Lisäksi tutkin kulttuurituottajan työkenttää ja tuottajan taitojen hyödyntämismahdollisuuksia kulttuurituotannon rajapinnoilla.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että useimmat kulttuurituottajat ovat vakituisessa työsuhteessa. Vastaushetkellä noin neljäsosa heistä oli määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisuuden yleisimmäksi perusteeksi mainittiin työn projektiluontoisuus. Kulttuurituottajien yleisin työnantaja oli kunnan tai kuntayhtymän virasto/laitos tai pieni/keskisuuri yritys. Heidän työtehtävänsä olivat pääsääntöisesti tapahtumatuotantoa, teatteri ja tv-tuotantoa, artistien keikkajärjestelyjä tai festivaalituotantoa. Suurin osa vastaajista koki täydennyskoulutustarvetta mediaosaamisen saralta. Muita suosittuja täydennyskoulutuksen aiheita olivat mm. kulttuuri ja hyvinvointi, yrittäjyys, kansainvälisyys, talousosaaminen ja markkinointi. Täydennyskoulutuksen suosituin muoto oli intensiiviset, lyhytkestoiset kurssit.