Lähdetekstinä instrumentaalimusiikki : Asiakkaiden toiveita ja asiantuntijoiden näkemyksiä instrumentaalimusiikin tulkkauksesta
Liimatainen, Siina (2013)
Liimatainen, Siina
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304265276
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304265276
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä viittomakielen tulkin käyttäjien kokemuksia instrumentaalimusiikin tulkkauksesta sekä kartoittaa heidän toiveitaan instrumentaalimusiikin tulkkauksen toteuttamisesta. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä kulttuuripalveluita tarjoavat tahot haluavat tehdä palveluistaan entistäkin saavutettavampia. Näin ollen esimerkiksi viittomakielelle tulkattujen oopperoiden yhteydessä on tarve myös musiikin kuvailulle. Opinnäytetyön tilaajana toimi viittomakielistä tulkkauspalvelua tuottava Tulke Oy.
Tutkimus on kvalitatiivien eli laadullinen ja tutkimusmenetelmänä on käytetty haastattelua. Osa haastatteluista on toteutettu teemahaastatteluina ja osa sähköisinä haastatteluina. Tutkimukseen on osallistunut kolme viittomakielen tulkin käyttäjää, kuuro näyttelijä ja viittomakielen tulkki Dawn Jani Birley sekä kuurojenpappi Elina Jokipaltio, jolla on kokemusta instrumentaalimusiikin tulkkauskokeiluista työnsä puolesta. Kaikki haastatellut olivat kiinnostuneita tutkimusaiheesta ja heidät valittiin sillä perusteella mukaan tähän tutkimukseen.
Haastatteluvastauksista selvisi, että instrumentaalimusiikkia kuvailevalta tulkilta toivotaan eläytymistä tulkkaustilanteen asettamissa rajoissa. Erityisesti soivien instrumenttien ja soitonvoimakkuuden välittymistä tulkkauksesta pidettiin tärkeänä. Aina ei ole tarpeen käyttää kielellisiä keinoja instrumentaalimusiikkia tulkattaessa vaan tulkkauksessa voidaan hyödyntää myös non-lingvistisia keinoja. Oleellista on huomioida asiakkaan yksilölliset tarpeet ja toiveet instrumentaalimusiikkia tulkattaessa.
Tässä opinnäytetyössä esiteltyä tietoperustaa ja tutkimustuloksia voidaan käyttää työkaluna instrumentaalimusiikin tulkkausta suunniteltaessa tai toteutettaessa. Opinnäytetyön kautta viittomakielen tulkit voivat saada osaamisensa perustaksi myös asiakkaiden näkemyksiä, jolloin tarjotun tulkkauksen laadun ei tarvitse perustua pelkkään oletukseen siitä, mikä on toivotunlaista instrumentaalimusiikin tulkkausta.
Tutkimus on kvalitatiivien eli laadullinen ja tutkimusmenetelmänä on käytetty haastattelua. Osa haastatteluista on toteutettu teemahaastatteluina ja osa sähköisinä haastatteluina. Tutkimukseen on osallistunut kolme viittomakielen tulkin käyttäjää, kuuro näyttelijä ja viittomakielen tulkki Dawn Jani Birley sekä kuurojenpappi Elina Jokipaltio, jolla on kokemusta instrumentaalimusiikin tulkkauskokeiluista työnsä puolesta. Kaikki haastatellut olivat kiinnostuneita tutkimusaiheesta ja heidät valittiin sillä perusteella mukaan tähän tutkimukseen.
Haastatteluvastauksista selvisi, että instrumentaalimusiikkia kuvailevalta tulkilta toivotaan eläytymistä tulkkaustilanteen asettamissa rajoissa. Erityisesti soivien instrumenttien ja soitonvoimakkuuden välittymistä tulkkauksesta pidettiin tärkeänä. Aina ei ole tarpeen käyttää kielellisiä keinoja instrumentaalimusiikkia tulkattaessa vaan tulkkauksessa voidaan hyödyntää myös non-lingvistisia keinoja. Oleellista on huomioida asiakkaan yksilölliset tarpeet ja toiveet instrumentaalimusiikkia tulkattaessa.
Tässä opinnäytetyössä esiteltyä tietoperustaa ja tutkimustuloksia voidaan käyttää työkaluna instrumentaalimusiikin tulkkausta suunniteltaessa tai toteutettaessa. Opinnäytetyön kautta viittomakielen tulkit voivat saada osaamisensa perustaksi myös asiakkaiden näkemyksiä, jolloin tarjotun tulkkauksen laadun ei tarvitse perustua pelkkään oletukseen siitä, mikä on toivotunlaista instrumentaalimusiikin tulkkausta.