Ogräsbekämpning i insådd klövergräsvall
Ingves, Simon (2013)
Ingves, Simon
Yrkeshögskolan Novia
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304255112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304255112
Tiivistelmä
Viljelykierrossa missä nurmi hallitsee, karkearehu on tärkein viljelykasvi. Viljakasvit tulevat kiertoon pelkästään silloin kun nurmi uusitaan. Meidän pitäisi silloin panostaa enemmän nurmeen ja erityisesti sen perustamiseen suojaviljassa.
Nurmen perustamisvaiheessa, suojaviljan rikkakasvien torjunta torjunta-aineella katsotaan usein tarpeelliseksi, vaikka tiedetään että apila usein kärsii suuresti hoidosta.
Tämä opinnäytetyö käsittelee koetta apilanurmen suojaviljan kemiallisesta rikkakasvintorjunnasta.
Koe suoritettiin kahdella rivillä, viidellä toistolla.
Koe suoritettiin kesällä 2013, mikä ei ollut kokeilun kannalta optimaalista sateisen sään takia. Kokeilun tarkoituksena on selvittää, miten apila kestää torjunta aineita ja tarkastella niiden vaikutusta viljasatoon verrattuna ei torjuttuun. Tässä kokeessa käytettiin rikkaruohomyrkkyseosta Express:llä ja MCPA:lla.
Optimaalisen perustamisen kannalta pitäisi pohtia, tarvitaanko kemiallista rikkakasvintorjuntaa aina, vai voidaanko hyväksyä hieman pienempi viljasato mutta saada hyvälaatuista nurmea, joka tuottaa hyvin.
Koe osoittaa, että apilan selviytymisen kannalta tulos on negatiivinen rikkakasvintorjuntaa käytettäessä koska apilan osuus laskee lähes 75 %, verrattuna siihen jos suojaviljaa ei käsitellä torjunta aineilla.
Nurmen perustamisvaiheessa, suojaviljan rikkakasvien torjunta torjunta-aineella katsotaan usein tarpeelliseksi, vaikka tiedetään että apila usein kärsii suuresti hoidosta.
Tämä opinnäytetyö käsittelee koetta apilanurmen suojaviljan kemiallisesta rikkakasvintorjunnasta.
Koe suoritettiin kahdella rivillä, viidellä toistolla.
Koe suoritettiin kesällä 2013, mikä ei ollut kokeilun kannalta optimaalista sateisen sään takia. Kokeilun tarkoituksena on selvittää, miten apila kestää torjunta aineita ja tarkastella niiden vaikutusta viljasatoon verrattuna ei torjuttuun. Tässä kokeessa käytettiin rikkaruohomyrkkyseosta Express:llä ja MCPA:lla.
Optimaalisen perustamisen kannalta pitäisi pohtia, tarvitaanko kemiallista rikkakasvintorjuntaa aina, vai voidaanko hyväksyä hieman pienempi viljasato mutta saada hyvälaatuista nurmea, joka tuottaa hyvin.
Koe osoittaa, että apilan selviytymisen kannalta tulos on negatiivinen rikkakasvintorjuntaa käytettäessä koska apilan osuus laskee lähes 75 %, verrattuna siihen jos suojaviljaa ei käsitellä torjunta aineilla.