Työuupumus johtamisen näkökulmasta
Hiltunen, Kari (2013)
Hiltunen, Kari
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304255061
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304255061
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkittiin työuupumusta johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa
pyrittiin selvittämään millainen johtamistyyli oli työpaikoilla, joissa
tutkittaville aiheutui loppuunpalaminen. Samalla tutkin loppuunpalamista prosessina
eli miten se ilmeni tutkittavilla ja miten he ovat tapahtumasta toipuneet.
Tutkimuksen tehtävänä oli vastata kysymyksiin: Mitä burnout on? Miten
työuupumus ilmenee? Mitkä ovat loppuun palamisen vaikutukset? Tutkimuksen
tavoite oli etsiä johtamisen keinoja, joilla voidaan edistää työhyvinvointia
ja täten vähentää uupumusta.
Tutkimus toteutettiin empiirisenä laadullisena tutkimuksena käyttäen tutkimusaineiston
hankkimiseen puolistrukturoituja teemahaastatteluita. Tutkimuksen
tietoperustana käytettiin työuupumuksesta ja johtamisesta tehtyä kirjallisuutta.
Raportissa työuupumukseen liitettiin työuupumuksen, työhyvinvoinnin, johtamisen,
alaistaidon, mentoroinnin, työhönperehdyttämisen ja kehityskeskustelujen
käsitteet. Johtamisen kehykset löytyivät itsensäjohtamisen, muiden
johtamisen sekä jaetun johtajuuden merkistöstä. Johtamiseen liittyivät oleellisina
myös leadership- ja managementjohtaminen.
Tutkimuksessa havaittiin esimiestyön ja johtajuuden merkittävä vaikutus työhyvinvointiin
ja sitä kautta työuupumuksen syntymekanismiin. Tärkeä havainto
tutkimuksessa oli myös se, että aiemmin työuupumusta pidettiin lähinnä
stressinä ja erilaisten tutkimusten valossa on työuupumukseen löytynyt siihen
oleellisesti vaikuttavia tekijöitä, joita on hyvin paljon. Lisäksi havaittiin, että
työhyvinvointia voidaan oleellisesti parantaa kun johtamisessa huomioidaan
jokainen alainen yksilönä. Eräs huomio oli myös se, että työilmapiiriä voidaan
oleellisesti parantaa avoimella tiedottamisella ja ilmapiirin rakentamiseen voidaan
ottaa mukaan myös työpaikan ulkopuolisia henkilöitä, joita voivat olla
työterveydenhoitajat ja muut kuten ulkopuolinen työnohjaaja.
pyrittiin selvittämään millainen johtamistyyli oli työpaikoilla, joissa
tutkittaville aiheutui loppuunpalaminen. Samalla tutkin loppuunpalamista prosessina
eli miten se ilmeni tutkittavilla ja miten he ovat tapahtumasta toipuneet.
Tutkimuksen tehtävänä oli vastata kysymyksiin: Mitä burnout on? Miten
työuupumus ilmenee? Mitkä ovat loppuun palamisen vaikutukset? Tutkimuksen
tavoite oli etsiä johtamisen keinoja, joilla voidaan edistää työhyvinvointia
ja täten vähentää uupumusta.
Tutkimus toteutettiin empiirisenä laadullisena tutkimuksena käyttäen tutkimusaineiston
hankkimiseen puolistrukturoituja teemahaastatteluita. Tutkimuksen
tietoperustana käytettiin työuupumuksesta ja johtamisesta tehtyä kirjallisuutta.
Raportissa työuupumukseen liitettiin työuupumuksen, työhyvinvoinnin, johtamisen,
alaistaidon, mentoroinnin, työhönperehdyttämisen ja kehityskeskustelujen
käsitteet. Johtamisen kehykset löytyivät itsensäjohtamisen, muiden
johtamisen sekä jaetun johtajuuden merkistöstä. Johtamiseen liittyivät oleellisina
myös leadership- ja managementjohtaminen.
Tutkimuksessa havaittiin esimiestyön ja johtajuuden merkittävä vaikutus työhyvinvointiin
ja sitä kautta työuupumuksen syntymekanismiin. Tärkeä havainto
tutkimuksessa oli myös se, että aiemmin työuupumusta pidettiin lähinnä
stressinä ja erilaisten tutkimusten valossa on työuupumukseen löytynyt siihen
oleellisesti vaikuttavia tekijöitä, joita on hyvin paljon. Lisäksi havaittiin, että
työhyvinvointia voidaan oleellisesti parantaa kun johtamisessa huomioidaan
jokainen alainen yksilönä. Eräs huomio oli myös se, että työilmapiiriä voidaan
oleellisesti parantaa avoimella tiedottamisella ja ilmapiirin rakentamiseen voidaan
ottaa mukaan myös työpaikan ulkopuolisia henkilöitä, joita voivat olla
työterveydenhoitajat ja muut kuten ulkopuolinen työnohjaaja.