Työhyvinvointikyselyn toteutuksen kehittäminen esimiesten näkökulmasta : case ISS Palvelut Oy
Iskanius, Sanna-Mari (2013)
Iskanius, Sanna-Mari
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304255015
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304255015
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on työhyvinvointikyselyn toteutuksen kehittäminen. Opinnäytetyö tehdään toimeksiantona ISS Palvelut Oy:lle. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten yrityksen työhyvinvointikyselyn toteutustapaa voidaan kehittää esimies näkökulmasta, jotta yrityksen esimiehet saavat mahdollisimman ajantasaisen kuvan henkilöstön työhyvinvoinnista.
Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä Maslowin tarvehierarkian ja Juhani Ilmarisen työkyky-talo mallin avulla. Toisessa osassa perehdytään työhyvinvoinninmittareihin ja erityisesti henkilöstön työhyvinvointia mittaavaan kyselyyn. Tarkoitus on selvittää lukijalle miten toteutetaan onnistunut kysely.
Empiirinen osa toteutetaan kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytetään sähköistä www-kyselyä. Kyselyn kohderyhmänä ovat ISS:n palveluesimiehet, jotka olivat osallistuneet vuoden 2012 henkilöstön työhyvinvointikyselyn toteutukseen. Kyselylomake sisältää moni valinta- ja avoimia kysymyksiä.
Empiriaosuudessa kartoitetaan, miten ISS:n työhyvinvointikyselyn toteutukseen liittyvää viestintää, ohjeistusta ja kyselyn tulosten käsittelyä voidaan kehittää sekä millä tavalla kehittämissuunnitelman tavoitteita tulee seurata. Kyselyn vastaustulosten perusteella tutkitaan, miten työhyvinvointikyselyn toteutuksen eri vaiheita voitaisiin kehittää.
Kyselyn tulokset osoittivat, että erityisesti esimiehiin kohdistuvaa ohjeistusta täytyy selkeyttää, jotta esimiehet tietävät enemmän kyselyn toteutuksesta ja heidän velvollisuuksistaan. Kyselyyn liittyvä tiedottaminen oli vastaajien mielestä riittävää kyselyn aikana. Esimiehet kaipaisivat koulutusta tulosten käsittelytapaan, jotta he kykenisivät pitämään onnistuneen tulosten käsittelytilaisuuden. Heidän mielestään tilaisuus ei saa olla liian pitkä ja sen pitämiseen tulee olla selkeä ohjeistus. Tulosten käsittelyyn liittyvän ohjeistuksen tulee olla selkeämpää, jotta se tukee esimiehen työtä. Vastaustuloksista nousi selkeästi esille, että esimiehet toivoivat saavansa tukea omalta esimieheltä kehittämissuunnitelman laatimiseen sekä siihen asetettujen tavoitteiden seurantaan.
Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä Maslowin tarvehierarkian ja Juhani Ilmarisen työkyky-talo mallin avulla. Toisessa osassa perehdytään työhyvinvoinninmittareihin ja erityisesti henkilöstön työhyvinvointia mittaavaan kyselyyn. Tarkoitus on selvittää lukijalle miten toteutetaan onnistunut kysely.
Empiirinen osa toteutetaan kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytetään sähköistä www-kyselyä. Kyselyn kohderyhmänä ovat ISS:n palveluesimiehet, jotka olivat osallistuneet vuoden 2012 henkilöstön työhyvinvointikyselyn toteutukseen. Kyselylomake sisältää moni valinta- ja avoimia kysymyksiä.
Empiriaosuudessa kartoitetaan, miten ISS:n työhyvinvointikyselyn toteutukseen liittyvää viestintää, ohjeistusta ja kyselyn tulosten käsittelyä voidaan kehittää sekä millä tavalla kehittämissuunnitelman tavoitteita tulee seurata. Kyselyn vastaustulosten perusteella tutkitaan, miten työhyvinvointikyselyn toteutuksen eri vaiheita voitaisiin kehittää.
Kyselyn tulokset osoittivat, että erityisesti esimiehiin kohdistuvaa ohjeistusta täytyy selkeyttää, jotta esimiehet tietävät enemmän kyselyn toteutuksesta ja heidän velvollisuuksistaan. Kyselyyn liittyvä tiedottaminen oli vastaajien mielestä riittävää kyselyn aikana. Esimiehet kaipaisivat koulutusta tulosten käsittelytapaan, jotta he kykenisivät pitämään onnistuneen tulosten käsittelytilaisuuden. Heidän mielestään tilaisuus ei saa olla liian pitkä ja sen pitämiseen tulee olla selkeä ohjeistus. Tulosten käsittelyyn liittyvän ohjeistuksen tulee olla selkeämpää, jotta se tukee esimiehen työtä. Vastaustuloksista nousi selkeästi esille, että esimiehet toivoivat saavansa tukea omalta esimieheltä kehittämissuunnitelman laatimiseen sekä siihen asetettujen tavoitteiden seurantaan.