Musiikkiopistolaisesta itsenäiseksi harrastajaksi : Soitonopettaja edistämässä kestävän kanteleensoittoharrastuksen syntyä
Savolainen, Kirsi (2013)
Savolainen, Kirsi
Centria ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304234882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304234882
Tiivistelmä
Laadullisen tutkimukseni aiheena oli kanteleensoittoharrastuksen jatkuminen musiikkiopiston jälkeen. Tavoitteena oli selvittää, miten soitonopettaja voi edistää kestävän soittoharrastuksen syntyä musiikkiopistossa. Tutkimuksessa etsittiin keinoja, joilla opettaja voi tukea kestävää soittomotivaatiota ja antaa valmiuksia itsenäiseen harrastamiseen. Lisäksi selvitettiin aikuisille suunnattua harrastustarjontaa.
Aihetta tutkittiin Webropol-pohjaan tehdyllä sähköisellä tutkimuskyselyllä. Kyselyyn vastasi 18 kanteleensoiton opettajaa. Kyselylomakkeen aihealueita olivat soittoharrastuksen jatkuminen, soittomotivaatio, valmiudet itsenäiseen harrastamiseen, musiikkiopisto-järjestelmä ja aikuisen harrastusmahdollisuudet.
Tutkimustuloksista ilmeni, että monet elinikäistä soittoharrastusta tukevat keinot ovat läsnä kaikilla soittotunneilla. Keinoja ovat esimerkiksi hyvään musiikkisuhteeseen kasvattaminen ja nuotinlukutaidon, korvakuulolta soittamisen ja vapaan säestyksen opettaminen. Opettaja voi antaa vastuuta vähitellen oppilaalle itselleen ja opettaa itsenäisen työskentelyn taitoja. Motivaation tukemisessa yhteissoitto ja esiintymiset ovat tärkeitä. Opettaja voi vahvistaa itsenäiseen harrastamiseen tarvittavaa asennetta: itseluottamusta, rohkeutta ja innokkuutta. Musiikkiopiston päättyessä opettaja voi ottaa puheeksi harrastuksen tulevaisuuden. Harrastustarjontaa on tarjolla vaihtelevasti paikkakunnasta riippuen. Harrastusmuodoiksi ehdotettiin erilaisia yhteissoittomuotoja kuten kanteleorkestereita.
Aihetta tutkittiin Webropol-pohjaan tehdyllä sähköisellä tutkimuskyselyllä. Kyselyyn vastasi 18 kanteleensoiton opettajaa. Kyselylomakkeen aihealueita olivat soittoharrastuksen jatkuminen, soittomotivaatio, valmiudet itsenäiseen harrastamiseen, musiikkiopisto-järjestelmä ja aikuisen harrastusmahdollisuudet.
Tutkimustuloksista ilmeni, että monet elinikäistä soittoharrastusta tukevat keinot ovat läsnä kaikilla soittotunneilla. Keinoja ovat esimerkiksi hyvään musiikkisuhteeseen kasvattaminen ja nuotinlukutaidon, korvakuulolta soittamisen ja vapaan säestyksen opettaminen. Opettaja voi antaa vastuuta vähitellen oppilaalle itselleen ja opettaa itsenäisen työskentelyn taitoja. Motivaation tukemisessa yhteissoitto ja esiintymiset ovat tärkeitä. Opettaja voi vahvistaa itsenäiseen harrastamiseen tarvittavaa asennetta: itseluottamusta, rohkeutta ja innokkuutta. Musiikkiopiston päättyessä opettaja voi ottaa puheeksi harrastuksen tulevaisuuden. Harrastustarjontaa on tarjolla vaihtelevasti paikkakunnasta riippuen. Harrastusmuodoiksi ehdotettiin erilaisia yhteissoittomuotoja kuten kanteleorkestereita.