Sosiaalisten tilanteiden pelon ryhmähoitomallinnus
Heiskanen, Marja-Leena (2013)
Heiskanen, Marja-Leena
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304184594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304184594
Tiivistelmä
Heiskanen, Marja-Leena. Sosiaalisten tilanteiden pelon ryhmähoito - mallinnus.
DIAK, Pohjoinen, Oulu, kevät 2013, 61 sivua, 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Terveyden edistämisen koulutusohjelma, Mielenterveystyö, Ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sosiaalisten tilanteiden pelon ryhmähoitoa sekä ryhmään osallistuneiden yksilöllisiä kokemuksia ryhmään osallistumisesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli mallintaa käytäntöön ryhmähoidon malli sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiville nuorille aikuisille. Tavoitteena oli testata sosiaalisten taitojen valmennusryhmään suunniteltua ohjelmaa ja sitä kuinka ohjelma sisältö vastaa sille asetettuja tavoitteita.
Aihe on ajankohtainen, sillä sosiaalisten tilanteiden pelko vaikeuttaa nuoren aikuiskehitystä ja hoitamattomana syrjäyttää nuoren opiskelu- ja työelämästä. Ryhmähoidollisten työmenetelmien kehittäminen on kustannustehokasta ja hoidollisesti perusteltua.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea henkilöä, jotka osallistuivat ryhmään. Ryhmä toimi suljettuna ammatillisesti ohjattuna ryhmänä. Ryhmää ohjasivat toimintaterapeutti ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Ryhmä toteutettiin 11.1- 14.3.2012 välisenä aikana ja se kokoontui viikoittain kymmenen kertaa. Tapaamiset olivat kestoltaan n. 2- 2½ tuntia. Ryhmän päättymisen jälkeen toteutettiin yhteinen lopputapaaminen.
Sosiaalisten tilanteiden pelon valmennusryhmässä käytettiin menetelmänä kognitiiviseen käyttäytymisterapian ja kognitiivis-konstruktiivisen terapian sovelluksia. Ryhmäläisille tehtiin mittaukset sosiaalisen ahdistuneisuuden osalta SPIN-FIN- mittaristolla. Mittauksia tehtiin ennen ryhmän alkua ja lopussa. Ryhmäläisiltä kerättiin myös kirjallinen palaute jokaisen ryhmäkokoontumisen jälkeen, jossa kysyttiin heidän kokemuksiaan kuulluksi tulemisen osalta. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna. Teemahaastattelun aineiston analysointi tapahtui sisällönanalyysilla.
Haastattelutulosten perusteella ryhmäläiset pitivät ryhmähoitoa onnistuneena ja jokainen ryhmäläinen kertoi hyötyneensä hoidosta. Ryhmäläiset kokivat saaneensa tietoa sosiaalisten tilanteiden pelosta ja kokivat että kotiin saatu opiskelumateriaali oli hyvää. Pelot ja välttämiskäyttäytyminen erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa vähenivät kaikilla ryhmäläisillä. Myös SPIN-FIN mittaus tulokset osoittivat sosiaalisen ahdistuneisuuden vähentyneen ryhmähoidon päättyessä. Työelämän kehittämisen jatkohaasteena on, että hoitomuotoa kehitettäisiin edelleen ja sosiaalisten tilanteiden pelon ryhmähoito toteutuu jatkuvana hoitomuotona yksilöhoitojen rinnalla. Opinnäytetyön tulokset käytiin yhdessä läpi osastotunnilla, johon osallistui psykiatrit, toimintaterapeutti sekä sairaanhoitajia. Kognitiivisen käyttäytymisterapian ryhmähoito on tämän opinnäytetyön tulosten perusteella toimiva menetelmä sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa.
DIAK, Pohjoinen, Oulu, kevät 2013, 61 sivua, 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Terveyden edistämisen koulutusohjelma, Mielenterveystyö, Ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sosiaalisten tilanteiden pelon ryhmähoitoa sekä ryhmään osallistuneiden yksilöllisiä kokemuksia ryhmään osallistumisesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli mallintaa käytäntöön ryhmähoidon malli sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiville nuorille aikuisille. Tavoitteena oli testata sosiaalisten taitojen valmennusryhmään suunniteltua ohjelmaa ja sitä kuinka ohjelma sisältö vastaa sille asetettuja tavoitteita.
Aihe on ajankohtainen, sillä sosiaalisten tilanteiden pelko vaikeuttaa nuoren aikuiskehitystä ja hoitamattomana syrjäyttää nuoren opiskelu- ja työelämästä. Ryhmähoidollisten työmenetelmien kehittäminen on kustannustehokasta ja hoidollisesti perusteltua.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea henkilöä, jotka osallistuivat ryhmään. Ryhmä toimi suljettuna ammatillisesti ohjattuna ryhmänä. Ryhmää ohjasivat toimintaterapeutti ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Ryhmä toteutettiin 11.1- 14.3.2012 välisenä aikana ja se kokoontui viikoittain kymmenen kertaa. Tapaamiset olivat kestoltaan n. 2- 2½ tuntia. Ryhmän päättymisen jälkeen toteutettiin yhteinen lopputapaaminen.
Sosiaalisten tilanteiden pelon valmennusryhmässä käytettiin menetelmänä kognitiiviseen käyttäytymisterapian ja kognitiivis-konstruktiivisen terapian sovelluksia. Ryhmäläisille tehtiin mittaukset sosiaalisen ahdistuneisuuden osalta SPIN-FIN- mittaristolla. Mittauksia tehtiin ennen ryhmän alkua ja lopussa. Ryhmäläisiltä kerättiin myös kirjallinen palaute jokaisen ryhmäkokoontumisen jälkeen, jossa kysyttiin heidän kokemuksiaan kuulluksi tulemisen osalta. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna. Teemahaastattelun aineiston analysointi tapahtui sisällönanalyysilla.
Haastattelutulosten perusteella ryhmäläiset pitivät ryhmähoitoa onnistuneena ja jokainen ryhmäläinen kertoi hyötyneensä hoidosta. Ryhmäläiset kokivat saaneensa tietoa sosiaalisten tilanteiden pelosta ja kokivat että kotiin saatu opiskelumateriaali oli hyvää. Pelot ja välttämiskäyttäytyminen erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa vähenivät kaikilla ryhmäläisillä. Myös SPIN-FIN mittaus tulokset osoittivat sosiaalisen ahdistuneisuuden vähentyneen ryhmähoidon päättyessä. Työelämän kehittämisen jatkohaasteena on, että hoitomuotoa kehitettäisiin edelleen ja sosiaalisten tilanteiden pelon ryhmähoito toteutuu jatkuvana hoitomuotona yksilöhoitojen rinnalla. Opinnäytetyön tulokset käytiin yhdessä läpi osastotunnilla, johon osallistui psykiatrit, toimintaterapeutti sekä sairaanhoitajia. Kognitiivisen käyttäytymisterapian ryhmähoito on tämän opinnäytetyön tulosten perusteella toimiva menetelmä sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa.