Vaikuttavuuden arviointi ja prosessimallinnus : Päijät-Hämeen keskussairaalan Hengitysvalvontayksikkö
Niemi, Jussi (2013)
Niemi, Jussi
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304104247
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304104247
Tiivistelmä
Tämän kehittämishankkeen tarkoituksena on kehittää erityistä valvontaa tai kuntoutusta tarvitsevien potilaiden hoitoa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin alueella. Kehittämishanke toteutettiin toimintatutkimuksena, jonka menetelminä käytettiin vaikuttavuuden arviointia ja prosessimallinnusta.
Päijät-Hämeen keskussairaalan Hengitysvalvontayksikkö perustettiin kesäkuussa 2009 tilapäisten hoitorinkien keskittämisen seurauksena. Tämän kehittämishank-keen ensimmäisenä tavoitteena on tuottaa tietoa hoitorinkien keskittämisen hyö-dyistä arvioimalla Hengitysvalvontayksikön toiminnan vaikuttavuutta sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Hoitorinkien keskittämisen tavoitteet olivat 1) kustannussäästöt 2) saatavuuden parantuminen 3) hoidon laadun parantuminen. Tämän kehittämishankkeen toisena tavoitteena on tuottaa Hengi-tysvalvontayksikössä hoidettavien erityistä valvontaa tai kuntoutusta tarvitsevien potilaiden hoitopolku Päijät-Hämeen keskussairaalassa prosessimallinnuksen avulla. Vaikuttavuuden arviointi on tehty jälkikäteisarviointina, ja siinä käytetty ohjelmateoria on laadittu tämän kehittämishankkeen yhteydessä. Vaikuttavuuden arviointiaineiston henkilörekisteri kattaa kaikki 18 kuukauden aikana Hengitys-valvontayksikössä hoidetut potilaat (N=71). Prosessimallinnus sisältää kolme osa-prosessia. Ensimmäinen osaprosessi kuvaa potilassiirron Tehostetun hoidon osastolta Hengitysvalvontayksikköön tiedon ja vastuiden siirtymisen osalta. Toinen osasprosessi jäsentää Hengitysvalvontayksikössä tehtävät hoidon linjaukset, ja jatkohoidon suunnittelun vaiheet. Kolmas osasprosessi kuvaan potilaan jatkohoitopaikkaan siirtymisen ja sitä edeltävät vaiheet.
Tämän kehittämishankkeen tuottama arviointitieto osoittaa, että tilapäisten hoito-rinkien keskittämisellä on saatu aikaan toivottuja vaikutuksia, eli Hengitysvalvontayksikön toiminnalla on vaikuttavuutta. Arviointitieto yhdistettynä prosessimallinnukseen muodostaa hyvän tietoperustan erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa yhdistävän alueellisen hoitoketjun kehittämiselle tulevaisuudessa.
Päijät-Hämeen keskussairaalan Hengitysvalvontayksikkö perustettiin kesäkuussa 2009 tilapäisten hoitorinkien keskittämisen seurauksena. Tämän kehittämishank-keen ensimmäisenä tavoitteena on tuottaa tietoa hoitorinkien keskittämisen hyö-dyistä arvioimalla Hengitysvalvontayksikön toiminnan vaikuttavuutta sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Hoitorinkien keskittämisen tavoitteet olivat 1) kustannussäästöt 2) saatavuuden parantuminen 3) hoidon laadun parantuminen. Tämän kehittämishankkeen toisena tavoitteena on tuottaa Hengi-tysvalvontayksikössä hoidettavien erityistä valvontaa tai kuntoutusta tarvitsevien potilaiden hoitopolku Päijät-Hämeen keskussairaalassa prosessimallinnuksen avulla. Vaikuttavuuden arviointi on tehty jälkikäteisarviointina, ja siinä käytetty ohjelmateoria on laadittu tämän kehittämishankkeen yhteydessä. Vaikuttavuuden arviointiaineiston henkilörekisteri kattaa kaikki 18 kuukauden aikana Hengitys-valvontayksikössä hoidetut potilaat (N=71). Prosessimallinnus sisältää kolme osa-prosessia. Ensimmäinen osaprosessi kuvaa potilassiirron Tehostetun hoidon osastolta Hengitysvalvontayksikköön tiedon ja vastuiden siirtymisen osalta. Toinen osasprosessi jäsentää Hengitysvalvontayksikössä tehtävät hoidon linjaukset, ja jatkohoidon suunnittelun vaiheet. Kolmas osasprosessi kuvaan potilaan jatkohoitopaikkaan siirtymisen ja sitä edeltävät vaiheet.
Tämän kehittämishankkeen tuottama arviointitieto osoittaa, että tilapäisten hoito-rinkien keskittämisellä on saatu aikaan toivottuja vaikutuksia, eli Hengitysvalvontayksikön toiminnalla on vaikuttavuutta. Arviointitieto yhdistettynä prosessimallinnukseen muodostaa hyvän tietoperustan erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa yhdistävän alueellisen hoitoketjun kehittämiselle tulevaisuudessa.