Nuorten digitaalisten pelien ongelmapelaaminen - Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Forsberg, Ida-Maria; Vehkaoja, Hannele (2013)
Forsberg, Ida-Maria
Vehkaoja, Hannele
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304033908
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304033908
Tiivistelmä
Nuorten digitaalisten pelien pelaaminen on yhä yleisempää ja valtaosa nuorista pelaa digitaalisia pelejä. Liiallinen pelaaminen voi aiheuttaa ongelmapelaamista ja on nuoren viedessään vakava ongelma. Ongelmapelaaminen vaikuttaa usein kokonaisvaltaisesti nuoren hyvinvointiin, niin fyysiseen, psyykkiseen, kuin sosiaaliseenkin. Pelaaminen ja erityisesti ongelmapelaaminen vaikuttaa usein haitallisesti keskeisimpiin nuoren elämän eri osa- alueisiin, kuten uneen ja koulunkäyntiin. Pelaaminen on erittäin mukaansa tempaavaa ajanvietettä ja monet lapset ja nuoret haluaisivat pelata useita tunteja päivässä. Nuorten ongelmapelaamisen ehkäisyssä vanhemmat ovat avainasemassa. Peliongelman synnyn ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, koska hyvän ennaltaehkäisyn avulla nuoren pelaaminen ei pääse kehittymään ongelmaksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia nuorten digitaalisten pelien ongelmapelaamisen vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja kuinka ennaltaehkäistä nuorten ongelmapelaamista. Opinnäytetyö on tehty osana Laurean ja Kuitinmäen koulun Kuitinmäki-hanketta. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda vanhemmille, kouluille, terveysalan ammattilaisille ja muille aiheesta kiinnostuneille kokonaisvaltaista tietoa nuorten ongelmapelaamisen vaikutuksista nuorten hyvinvointiin sekä tietoa ongelmapelaamisen ennaltaehkäisystä. Opinnäytetyömme voi auttaa vanhempia tunnistamaan lapsensa mahdollisia ongelmapelaamisen merkkejä.
Opinnäytetyö on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tutkimustehtävinä olivat: kuinka digitaalisten pelien ongelmapelaaminen vaikuttaa nuorten hyvinvointiin ja kuinka nuorten digitaalisten pelien ongelmapelaamista voitaisiin ennaltaehkäistä. Opinnäytetyössä on käytetty lähteinä systemaattisesti sekä manuaalisesti haettuja suomalaisia ja kansainvälisiä tutkimusartikkeleita ja väitöskirjoja sekä muutamaa luotettavaa tieteellistä katsausta, joita on yhteensä 26. Aineiston analyysi suoritettiin aineistolähtöisellä eli induktiivisella sisällönanalyysillä.
Saatujen tulosten mukaan nuorten runsas pelaaminen vaikuttaa hyvinvoinnin seuraaviin osa-alueisiin: uneen ja jaksamiseen, fyysiseen aktiivisuuteen, fyysiseen terveyteen, ruokailutottumuksiin, käytökseen, koulunkäyntiin, harrastuksiin, ystävyyssuhteisiin, perhesuhteisiin, rahan käyttöön ja psyykkiseen hyvinvointiin. Nuorten ongelmapelaamisen ennaltaehkäisyn kulmakiviksi muodostuivat: pelaamisen rajoittaminen, pelikonsolin sijoitus kodissa, vanhempien osallistuminen pelaamiseen, pelien ikärajojen noudattaminen, yhdessä pelaaminen ja turvallinen pelaaminen.
Nykypäivän lapset syntyvät keskelle mediakulttuuria ja digitaalisia pelien maailmaa. Pelaavien nuorten määrän yhä kasvaessa aikuisten tulisi keskittyä entistä enemmän ongelmapelaamisen ennaltaehkäisyyn.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia nuorten digitaalisten pelien ongelmapelaamisen vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja kuinka ennaltaehkäistä nuorten ongelmapelaamista. Opinnäytetyö on tehty osana Laurean ja Kuitinmäen koulun Kuitinmäki-hanketta. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda vanhemmille, kouluille, terveysalan ammattilaisille ja muille aiheesta kiinnostuneille kokonaisvaltaista tietoa nuorten ongelmapelaamisen vaikutuksista nuorten hyvinvointiin sekä tietoa ongelmapelaamisen ennaltaehkäisystä. Opinnäytetyömme voi auttaa vanhempia tunnistamaan lapsensa mahdollisia ongelmapelaamisen merkkejä.
Opinnäytetyö on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tutkimustehtävinä olivat: kuinka digitaalisten pelien ongelmapelaaminen vaikuttaa nuorten hyvinvointiin ja kuinka nuorten digitaalisten pelien ongelmapelaamista voitaisiin ennaltaehkäistä. Opinnäytetyössä on käytetty lähteinä systemaattisesti sekä manuaalisesti haettuja suomalaisia ja kansainvälisiä tutkimusartikkeleita ja väitöskirjoja sekä muutamaa luotettavaa tieteellistä katsausta, joita on yhteensä 26. Aineiston analyysi suoritettiin aineistolähtöisellä eli induktiivisella sisällönanalyysillä.
Saatujen tulosten mukaan nuorten runsas pelaaminen vaikuttaa hyvinvoinnin seuraaviin osa-alueisiin: uneen ja jaksamiseen, fyysiseen aktiivisuuteen, fyysiseen terveyteen, ruokailutottumuksiin, käytökseen, koulunkäyntiin, harrastuksiin, ystävyyssuhteisiin, perhesuhteisiin, rahan käyttöön ja psyykkiseen hyvinvointiin. Nuorten ongelmapelaamisen ennaltaehkäisyn kulmakiviksi muodostuivat: pelaamisen rajoittaminen, pelikonsolin sijoitus kodissa, vanhempien osallistuminen pelaamiseen, pelien ikärajojen noudattaminen, yhdessä pelaaminen ja turvallinen pelaaminen.
Nykypäivän lapset syntyvät keskelle mediakulttuuria ja digitaalisia pelien maailmaa. Pelaavien nuorten määrän yhä kasvaessa aikuisten tulisi keskittyä entistä enemmän ongelmapelaamisen ennaltaehkäisyyn.