Eteisvärinäpotilaiden vertaistuen tarve potilasjärjestöiltä
Joutsen, Annina; Lönnberg, Heidi (2013)
Joutsen, Annina
Lönnberg, Heidi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304033896
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304033896
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä tietoa eteisvärinäpotilaat ovat saaneet hoito-henkilökunnalta potilasjärjestöistä, sekä näkemyksiä vertaistuen tärkeydestä hoidon eri vaiheissa. Lisäksi halutaan selvittää, minkälaista vertaistukea eteisvärinäpotilaat kokevat tarvitsevansa potilasjärjestöiltä. Työn tavoitteena on tuottaa tietoa potilasjärjestöjen kautta saadusta vertaistuesta.
Opinnäytetyö toteutettiin Espoon Järjestöjen Yhteisön vertaisresepti-hankkeeseen. Vertais-reseptihanke alkoi vuonna 2011 ja siinä pyritään yhdistämään vapaaehtois- ja vertaistukitoiminta potilaan hoitoon, mahdollisesti luomalla jonkinlainen toimintamalli potilasjärjestöjen toiminnasta tiedottamiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisellä kyselyllä ja tuloksia täydennettiin teemahaastatteluilla. Määrällinen kysely toteutettiin kahdella Espoon terveysasemalla sekä Helsingin Sydänpiirin vertaistukiryhmässä. Haastattelut suoritettiin kahdelle Helsingin Sydänpiirin vertaistuen piirissä oleville eteisvärinää sairastaville potilaalle. Määrälliset kyselyt analysoitiin Microsoft Excel – ohjelmalla.
Opinnäytetyön tulosten mukaan vain vajaa puolet vastanneista oli saanut tietoa potilasjärjestöistä hoitohenkilökunnalta ja sitä oli saatu eniten puoli vuotta diagnoosista. Tiedotus ei ole niinkään painottunut vertaistukeen vaan enemmänkin potilasoppaista ja internet-sivuista tiedottamiseen. Kyselyn vastaajat olisivat toivoneet vertaistukea aiemmin, kun taas haastateltavat olivat tyytyväisiä vertaistuen ajankohtaan. Tulosten mukaan vertaistukea kaipaa vasta kun sairaus on vakavampi. Lisää tukea kaivattiin lääkehoitoon ja 40 % vastanneista kaipasi lisää vertaistukea eteisvärinään sairautena. Suurin osa vastaajista (75 %) koki vertaistuen olleen tarpeellista.
Eteisvärinä-vertaistukiryhmät ovat vasta kehittymässä ja tällä hetkellä Helsingin Sydänpiiri kehittää Internetissä toimivaa vertaistukimuotoa eteisvärinäpotilaille. Tästä voisi saada hyviä jatkotutkimusaiheita eteisvärinäpotilaiden vertaistukeen liittyen.
Opinnäytetyö toteutettiin Espoon Järjestöjen Yhteisön vertaisresepti-hankkeeseen. Vertais-reseptihanke alkoi vuonna 2011 ja siinä pyritään yhdistämään vapaaehtois- ja vertaistukitoiminta potilaan hoitoon, mahdollisesti luomalla jonkinlainen toimintamalli potilasjärjestöjen toiminnasta tiedottamiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisellä kyselyllä ja tuloksia täydennettiin teemahaastatteluilla. Määrällinen kysely toteutettiin kahdella Espoon terveysasemalla sekä Helsingin Sydänpiirin vertaistukiryhmässä. Haastattelut suoritettiin kahdelle Helsingin Sydänpiirin vertaistuen piirissä oleville eteisvärinää sairastaville potilaalle. Määrälliset kyselyt analysoitiin Microsoft Excel – ohjelmalla.
Opinnäytetyön tulosten mukaan vain vajaa puolet vastanneista oli saanut tietoa potilasjärjestöistä hoitohenkilökunnalta ja sitä oli saatu eniten puoli vuotta diagnoosista. Tiedotus ei ole niinkään painottunut vertaistukeen vaan enemmänkin potilasoppaista ja internet-sivuista tiedottamiseen. Kyselyn vastaajat olisivat toivoneet vertaistukea aiemmin, kun taas haastateltavat olivat tyytyväisiä vertaistuen ajankohtaan. Tulosten mukaan vertaistukea kaipaa vasta kun sairaus on vakavampi. Lisää tukea kaivattiin lääkehoitoon ja 40 % vastanneista kaipasi lisää vertaistukea eteisvärinään sairautena. Suurin osa vastaajista (75 %) koki vertaistuen olleen tarpeellista.
Eteisvärinä-vertaistukiryhmät ovat vasta kehittymässä ja tällä hetkellä Helsingin Sydänpiiri kehittää Internetissä toimivaa vertaistukimuotoa eteisvärinäpotilaille. Tästä voisi saada hyviä jatkotutkimusaiheita eteisvärinäpotilaiden vertaistukeen liittyen.