Sakon muuntorangaistusten käsittely : case: Espoon käräjäoikeus
Markus, Tiina (2013)
Markus, Tiina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304023855
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304023855
Tiivistelmä
Sakon muuntorangaistuksella tarkoitetaan tuomioistuimen tuomitsemien maksamattomien päiväsakkojen ja uhkasakkojen muuntamista vankeudeksi. Tähän päädytään kuitenkin vain silloin, jos ulosottoviranomainen ei ole pystynyt sakkoa ulosmittaamaan. Nykylainsäädännön mukaan kolmea maksamatonta päiväsakkoa vastaa yksi päivä vankeutta ja vastaavasti uhkasakoissa jokaista maksamatonta 30 euroa vastaa yksi vankeuspäivä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selventää, mikä sakon muuntorangaistus on ja missä tilanteissa sitä voidaan käyttää. Työn teoriaosuudessa on käyty läpi sakon muuntorangaistukseen liittyviä varallisuusrangaistusten eri lajeja ja selostettu, mikä muuntorangaistus on prosessina. Työssä on vertailua eri pohjoismaiden kesken, sillä Suomen lisäksi muuntorangaistusta käyttävät myös Ruotsi, Norja sekä Tanska. Keskeisimpinä oikeuslähteinä olen käyttänyt oikeuskirjallisuutta, viranomaislähteitä sekä aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä.
Työn aihe löytyi alun perin oikeustradenomiharjoittelun kautta Vantaan käräjäoikeudesta. Sain seurata siellä sakon muuntorangaistusten käsittelyä hyvin läheltä, sillä pääsin tekemään muuntorangaistukseen liittyviä sihteerin tehtäviä. Aiheen valinta tuntui näin ollen luonnolliselta. Valitsin aiheen pääosin sen mielenkiintoisuuden perusteella, kuitenkin unohtamatta seikkaa, että sakon muuntorangaistukset ovat unohdetuin osa rikosprosessia.
Työn tutkimusosiossa on haastateltu pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksien käräjänotaareita. Ensimmäisessä osiossa on tarkasteltu käräjäoikeuksien eroja ja yhteneväisyyksiä liittyen sakon muuntorangaistusten käsittelyyn. Jälkimmäisessä haastatteluosiossa tutkimuskohteena olivat Espoon käräjäoikeuden käräjänotaarit, jotka toivat esille seikkoja miten sakon muuntorangaistusten käsittelyä voisi talon sisällä kehittää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selventää, mikä sakon muuntorangaistus on ja missä tilanteissa sitä voidaan käyttää. Työn teoriaosuudessa on käyty läpi sakon muuntorangaistukseen liittyviä varallisuusrangaistusten eri lajeja ja selostettu, mikä muuntorangaistus on prosessina. Työssä on vertailua eri pohjoismaiden kesken, sillä Suomen lisäksi muuntorangaistusta käyttävät myös Ruotsi, Norja sekä Tanska. Keskeisimpinä oikeuslähteinä olen käyttänyt oikeuskirjallisuutta, viranomaislähteitä sekä aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä.
Työn aihe löytyi alun perin oikeustradenomiharjoittelun kautta Vantaan käräjäoikeudesta. Sain seurata siellä sakon muuntorangaistusten käsittelyä hyvin läheltä, sillä pääsin tekemään muuntorangaistukseen liittyviä sihteerin tehtäviä. Aiheen valinta tuntui näin ollen luonnolliselta. Valitsin aiheen pääosin sen mielenkiintoisuuden perusteella, kuitenkin unohtamatta seikkaa, että sakon muuntorangaistukset ovat unohdetuin osa rikosprosessia.
Työn tutkimusosiossa on haastateltu pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksien käräjänotaareita. Ensimmäisessä osiossa on tarkasteltu käräjäoikeuksien eroja ja yhteneväisyyksiä liittyen sakon muuntorangaistusten käsittelyyn. Jälkimmäisessä haastatteluosiossa tutkimuskohteena olivat Espoon käräjäoikeuden käräjänotaarit, jotka toivat esille seikkoja miten sakon muuntorangaistusten käsittelyä voisi talon sisällä kehittää.