Ravitsemusohjauksen kehittämistarpeet äitiys- ja lastenneuvolassa : Terveydenhoitajien ravitsemusneuvontavalmiuksien ja koulutustarpeiden kartoittaminen
Heikkilä, Maija (2013)
Heikkilä, Maija
Hämeen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303263682
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303263682
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa äitiys- ja lastenneuvolassa työskentelevien terveydenhoitajien ravitsemusneuvontavalmiuksia ja koulutustarpeita. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten ravitsemusohjausta käytännössä toteutetaan ja minkälaisia haasteita ravitsemusohjaukseen koetaan liittyvän. Teoriaosuudessa käsitellään neuvolan roolia perheiden terveyden edistämisessä. Yksi terveyden edistämisen osa-alue on neuvoloissa annettava ravitsemusohjaus, jonka tueksi on kehitetty asioiden puheeksi ottamista tukevia menetelmällisiä ohjauskeinoja. Teoriaosuudessa käsitellään myös neuvolatyössä ajankohtaisiksi koettuja ravitsemuksen osa-alueita.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin syyskuussa 2012 laadullista lähestymistapaa käyttäen. Opinnäytetyöhön haastateltiin kuutta terveydenhoitajaa kahdesta Kanta-Hämeen alueella sijaitsevasta neuvolasta käyttäen menetelmänä teemahaastatteluna. Tulosten mukaan terveydenhoitajat kokivat hallitsevansa hyvin ravitsemusohjauksen antamisen. Käytetyin ohjausmenetelmä oli suullinen ohjaus, jonka tukena käytettiin kirjallista ohjausmateriaalia. Menetelmälliset ohjauskeinot olivat vähän käytettyjä, ne koettiin aikaa vieviksi ja työläiksi. Ravitsemusohjauksen haasteet kohdentuivat enemmänkin asiakkaiden motivointiin ja koko perheen tottumuksiin vaikuttamiseen kuin ohjauksen ravitsemukselliseen sisältöön. Koulutustarpeita ei juurikaan tuotu haastatteluissa esille.
Ravitsemusneuvonnan vaikuttavuutta voisi parantaa hyödyntämällä enemmän menetelmällisiä ohjauskeinoja käytännön ohjaustyössä. Kiinnostavaa olisi myös selvittää, miten asiakkaat kokevat saaneensa neuvolasta tukea ja motivaatiota elämäntapamuutosten toteuttamiseen. Opinnäytetyötä täydentää kehittämistehtävä, jossa tuotettiin neuvolaikäisten lasten vanhemmille esite lasten ruokakäyttäytymisestä.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin syyskuussa 2012 laadullista lähestymistapaa käyttäen. Opinnäytetyöhön haastateltiin kuutta terveydenhoitajaa kahdesta Kanta-Hämeen alueella sijaitsevasta neuvolasta käyttäen menetelmänä teemahaastatteluna. Tulosten mukaan terveydenhoitajat kokivat hallitsevansa hyvin ravitsemusohjauksen antamisen. Käytetyin ohjausmenetelmä oli suullinen ohjaus, jonka tukena käytettiin kirjallista ohjausmateriaalia. Menetelmälliset ohjauskeinot olivat vähän käytettyjä, ne koettiin aikaa vieviksi ja työläiksi. Ravitsemusohjauksen haasteet kohdentuivat enemmänkin asiakkaiden motivointiin ja koko perheen tottumuksiin vaikuttamiseen kuin ohjauksen ravitsemukselliseen sisältöön. Koulutustarpeita ei juurikaan tuotu haastatteluissa esille.
Ravitsemusneuvonnan vaikuttavuutta voisi parantaa hyödyntämällä enemmän menetelmällisiä ohjauskeinoja käytännön ohjaustyössä. Kiinnostavaa olisi myös selvittää, miten asiakkaat kokevat saaneensa neuvolasta tukea ja motivaatiota elämäntapamuutosten toteuttamiseen. Opinnäytetyötä täydentää kehittämistehtävä, jossa tuotettiin neuvolaikäisten lasten vanhemmille esite lasten ruokakäyttäytymisestä.