Synnytyssairaalan valintaan yhteydessä olevat tekijät
Broberg-Vuorio, Sofia; Haapalainen, Päivi (2013)
Broberg-Vuorio, Sofia
Haapalainen, Päivi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303263655
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303263655
Tiivistelmä
Uusi terveydenhuoltolaki astui voimaan toukokuussa 2011, mikä mahdollistaa synnytyssairaalan vapaan valinnan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueen synnytyssairaaloissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää synnytyssairaalan valintaan yhteydessä olevia tekijöitä.
Opinnäytetyö toteutettiin osana Porvoon sairaalan synnytysosaston kehittämishanketta. Porvoon sairaala käynnisti vuonna 2011 kaksivuotisen PLUS- projektin (Porvoon Lapsiystävällinen ja Uudistuva Synnytystoiminta). Plus- projektin yhtenä tavoitteena on Porvoon sairaalan tunnettavuuden lisääminen turvallisena synnytyssairaalana ja asiakaslähtöisten synnytyspalveluiden kehittäminen.
Aineisto kerättiin keväällä 2012 vuoden sisällä synnyttäneiltä naisilta Itä-Uudenmaan alueen neuvoloiden kautta. Aineisto kerättiin suomen- ja ruotsinkielellä sähköisellä e-lomakkeella ja paperisella kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 46 naista. Aineisto analysoitiin tilastollisesti PASW Statistics 18 -ohjelmalla.
Kyselyn tulokset osoittivat, että tärkeimmät synnytyssairaalan valintaan yhteydessä olevat tekijät liittyvät turvallisuuteen kuten ympärivuorokautiseen lääkäripäivystykseen ja vastasyntyneen tehohoitovalmiuteen. Synnytyssairaalan valitaan keskeisesti vaikuttavat myös sairaalan läheinen sijainti, sairaalan hyvä maine ja palvelun saaminen omalla äidinkielellä. Tärkeänä pidettiin myös synnytyssairaalan kodinomaisuutta ja mahdollisuutta luonnonmukaisten kivunlievitysmenetelmien käyttöön sekä hoidon kiireettömyyttä ja yksilöllisyyttä. Tuloksista käy ilmi, että useimmat naiset olivat tietoisia synnytyssairaalan valinnan mahdollisuudesta. Naiset kokivat saavansa neuvolasta riittävästi tietoa synnytyssairaalan hoitokäytännöistä. Mielikuvan synnytyssairaalasta naiset muodostivat erityisesti synnytyssairaalassa järjestetyn synnytysvalmennuksen tai aikaisempien kokemuksiensa perusteella sairaalasta joko äitiyspoliklinikkakäynnillä tai edellisessä synnytyksessä.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää lisättäessä Porvoon synnytyssairaalan tunnettavuutta. Tunnettavuutta voitaisiin lisätä erityisesti tiedottamisen keinoin. Raskaana olevien naisten ja perheiden tietoisuutta voitaisiin lisätä Porvoon sairaalan turvallisuudesta, kuten ympärivuorokautisesta synnytyslääkäri-, lastenlääkäri- ja anestesialääkäripäivystyksestä sekä mahdollisuudesta monipuolisten vaihtoehtoisten kivunlievitysmenetelmien käyttöön. Tiedottamisessa voitaisiin tuoda esiin myös Porvoon synnytysosaston vahvuuksia, kuten palvelun saamista molemmilla kotimaisilla äidinkielillä sekä kiireetöntä synnytyksen hoitoa, kodinomaisuutta ja vesisynnytysmahdollisuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin osana Porvoon sairaalan synnytysosaston kehittämishanketta. Porvoon sairaala käynnisti vuonna 2011 kaksivuotisen PLUS- projektin (Porvoon Lapsiystävällinen ja Uudistuva Synnytystoiminta). Plus- projektin yhtenä tavoitteena on Porvoon sairaalan tunnettavuuden lisääminen turvallisena synnytyssairaalana ja asiakaslähtöisten synnytyspalveluiden kehittäminen.
Aineisto kerättiin keväällä 2012 vuoden sisällä synnyttäneiltä naisilta Itä-Uudenmaan alueen neuvoloiden kautta. Aineisto kerättiin suomen- ja ruotsinkielellä sähköisellä e-lomakkeella ja paperisella kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 46 naista. Aineisto analysoitiin tilastollisesti PASW Statistics 18 -ohjelmalla.
Kyselyn tulokset osoittivat, että tärkeimmät synnytyssairaalan valintaan yhteydessä olevat tekijät liittyvät turvallisuuteen kuten ympärivuorokautiseen lääkäripäivystykseen ja vastasyntyneen tehohoitovalmiuteen. Synnytyssairaalan valitaan keskeisesti vaikuttavat myös sairaalan läheinen sijainti, sairaalan hyvä maine ja palvelun saaminen omalla äidinkielellä. Tärkeänä pidettiin myös synnytyssairaalan kodinomaisuutta ja mahdollisuutta luonnonmukaisten kivunlievitysmenetelmien käyttöön sekä hoidon kiireettömyyttä ja yksilöllisyyttä. Tuloksista käy ilmi, että useimmat naiset olivat tietoisia synnytyssairaalan valinnan mahdollisuudesta. Naiset kokivat saavansa neuvolasta riittävästi tietoa synnytyssairaalan hoitokäytännöistä. Mielikuvan synnytyssairaalasta naiset muodostivat erityisesti synnytyssairaalassa järjestetyn synnytysvalmennuksen tai aikaisempien kokemuksiensa perusteella sairaalasta joko äitiyspoliklinikkakäynnillä tai edellisessä synnytyksessä.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää lisättäessä Porvoon synnytyssairaalan tunnettavuutta. Tunnettavuutta voitaisiin lisätä erityisesti tiedottamisen keinoin. Raskaana olevien naisten ja perheiden tietoisuutta voitaisiin lisätä Porvoon sairaalan turvallisuudesta, kuten ympärivuorokautisesta synnytyslääkäri-, lastenlääkäri- ja anestesialääkäripäivystyksestä sekä mahdollisuudesta monipuolisten vaihtoehtoisten kivunlievitysmenetelmien käyttöön. Tiedottamisessa voitaisiin tuoda esiin myös Porvoon synnytysosaston vahvuuksia, kuten palvelun saamista molemmilla kotimaisilla äidinkielillä sekä kiireetöntä synnytyksen hoitoa, kodinomaisuutta ja vesisynnytysmahdollisuutta.