Lypsylehmien kestävyyteen vaikuttavat tekijät : Kokemuksia pohjoissavolaisilta maitotiloilta
Harakka, Irja (2013)
Harakka, Irja
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303193426
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303193426
Tiivistelmä
Maidontuottajat etsivät keinoja parantaa tuotantonsa kannattavuutta. Yksi tehokas tapa on kehittää tilan lypsylehmien kestävyyttä, jolloin uudistuseläinten kasvatuskustannukset jäävät pienemmiksi.
Lypsylehmän käyttöominaisuuksista kestävyyttä arvostetaan karjanomistajien ja jalostusammattilaisten keskuudessa. Lypsylehmällä kestävyys on kansainvälisesti kiinnostava ja tavoiteltu käyttöominaisuus, mutta korkeiden maitotuotosten painotuksessa se on usein jäänyt muiden tärkeämpien jalostustavoitteiden jalkoihin. Suomalainen lypsylehmä elää keskimäärin noin viisi vuotta poikien vain 2,5 kertaa.
Toimeksiantajana tässä työssä oli ProAgria Pohjois-Savo ja MaitoTaito-hanke. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena teemahaastattelumenetelmällä. Tavoitteena oli selvittää valituilla tiloilla käytännön tekijöitä, asenteita, jotka ovat edistäneet hyvän kestävyyden saavuttamista pohjoissavolaisilla lypsykarjatiloilla verrattuna muihin alueen maitotiloihin. Pääosin tutkimuksessa keskityttiin lehmien kestävyyden ympäristötekijöihin.
Tutkimuksessa haastateltiin 24 pohjoissavolaista lypsykarjatilaa. Haastatteluun tilat valittiin Maatalouden Laskentakeskuksen tuotosseurannan rekisteristä. Rekisteristä poimittiin maitotiloja Pohjois-Savosta, joiden karjakoko on vähintään 30 lypsylehmää ja jotka ovat saavuttaneet vähintään 25 000 kg:n elossa olevien elinikäistuotoksen.
Tulokset osoittivat ennakoivan terveydenhuollon tärkeyden lypsylehmien utareterveyden hallinnassa ja hedelmällisyyden häiriöiden torjunnassa. Lypsylehmien hoitoon ja ruokintaan keskittyminen hyvällä karjasilmällä varmistaa pitkäikäisen karjan. Navettaolosuhteiden jatkuva kehittäminen edistää karjan hyvinvointia ja kestävyyttä. Nuorkarjan huolellisen hoidon merkitys korostui tuloksissa. Lypsykarjatilan johtamisessa on merkittävänä tekijänä karjan sopivien jalostustavoitteiden valinta sekä jalostusta tukeva eläinten karsinta.
Tulevaisuudessa olisi tarpeellista järjestää hankkeiden puitteissa pienryhmäkoulutuksia lehmien kestävyyden edistämiseksi.
Lypsylehmän käyttöominaisuuksista kestävyyttä arvostetaan karjanomistajien ja jalostusammattilaisten keskuudessa. Lypsylehmällä kestävyys on kansainvälisesti kiinnostava ja tavoiteltu käyttöominaisuus, mutta korkeiden maitotuotosten painotuksessa se on usein jäänyt muiden tärkeämpien jalostustavoitteiden jalkoihin. Suomalainen lypsylehmä elää keskimäärin noin viisi vuotta poikien vain 2,5 kertaa.
Toimeksiantajana tässä työssä oli ProAgria Pohjois-Savo ja MaitoTaito-hanke. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena teemahaastattelumenetelmällä. Tavoitteena oli selvittää valituilla tiloilla käytännön tekijöitä, asenteita, jotka ovat edistäneet hyvän kestävyyden saavuttamista pohjoissavolaisilla lypsykarjatiloilla verrattuna muihin alueen maitotiloihin. Pääosin tutkimuksessa keskityttiin lehmien kestävyyden ympäristötekijöihin.
Tutkimuksessa haastateltiin 24 pohjoissavolaista lypsykarjatilaa. Haastatteluun tilat valittiin Maatalouden Laskentakeskuksen tuotosseurannan rekisteristä. Rekisteristä poimittiin maitotiloja Pohjois-Savosta, joiden karjakoko on vähintään 30 lypsylehmää ja jotka ovat saavuttaneet vähintään 25 000 kg:n elossa olevien elinikäistuotoksen.
Tulokset osoittivat ennakoivan terveydenhuollon tärkeyden lypsylehmien utareterveyden hallinnassa ja hedelmällisyyden häiriöiden torjunnassa. Lypsylehmien hoitoon ja ruokintaan keskittyminen hyvällä karjasilmällä varmistaa pitkäikäisen karjan. Navettaolosuhteiden jatkuva kehittäminen edistää karjan hyvinvointia ja kestävyyttä. Nuorkarjan huolellisen hoidon merkitys korostui tuloksissa. Lypsykarjatilan johtamisessa on merkittävänä tekijänä karjan sopivien jalostustavoitteiden valinta sekä jalostusta tukeva eläinten karsinta.
Tulevaisuudessa olisi tarpeellista järjestää hankkeiden puitteissa pienryhmäkoulutuksia lehmien kestävyyden edistämiseksi.