Tampereen kauppahallin kehittäminen
Taipale, Paula (2013)
Taipale, Paula
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303143321
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303143321
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ajatuksia Tampereen kauppahallin tulevaisuuden kehittämisessä, pyrkimyksenä säilyttää kauppahalli elinvoimaisena ja houkutella sinne asiakkaiksi erityisesti nuorempia työssäkäyviä kaupunkilaisia. Aihe syntyi mielenkiinnosta kauppahallia kohtaan erityisesti laadukkaan ruoan ja elintarvikkeiden kauppapaikkana. Opinnäytetyölle saatiin toimeksiantajaksi kauppahallin vuokraisäntänä toimiva Tampereen kaupungin kiinteistötoimi.
Teoriapohjana tässä työssä on perehdytty ensin Tampereen kauppahallin pian 112 vuotta kestäneen historian pohjalta kauppahallin nykytilaan. Kauppahallien ominaispiirteitä ja myös kauppahalleille tyypillistä pienyrittäjyyttä tarkastellaan yleisesti.
Tutkimusmenetelminä käytettiin benchmarkingia ja teemahaastatteluita. Benchmarking tehtiin käyttäen vertailukohteina Turun kauppahallia ja kahta kauppahallia Tukholmassa, Östermalm Saluhallia ja Hötorgshallenia. Benchmarking erityisesti Tukholman halleissa antoi paljon kehittämisajatuksia suuren kaupungin tyylistä ylläpitää eläväistä ja visuaalisesti värikästä kauppahallia.
Teemahaastatteluissa haastateltavat olivat Tampereen kauppahallin työikäisiä edustavia asiakkaita. Heiltä tiedusteltiin syitä kauppahallissa asioimiseen, sekä mahdollisia kehittämisajatuksia. Alussa olettamuksena oli, että asiakaskunnalla olisi ollut enemmän ajatuksia kauppahallin kehittämiseksi, mutta pääosin hallin asiakkaat olivat tyytyväisiä ja jo aikaisemmin tunnetut syyt kauppahallissa asioimiseen vahvistuivat. Aukioloajat nousivat tutkimuksessa esiin vahvimmin toivottuna kehittämisen kohteena.
Kauppahallin asiakastyytyväisyyttä on mitattu ennenkin lomakekyselyillä vuonna 1996 Sirpa Köpän päättötyössä Tampereen kauppaoppilaitokselle, sekä tietojen mukaan toisessakin tutkimuksessa, jota yrityksistä huolimatta ei kuitenkaan saatu luettavaksi.
Teoriapohjana tässä työssä on perehdytty ensin Tampereen kauppahallin pian 112 vuotta kestäneen historian pohjalta kauppahallin nykytilaan. Kauppahallien ominaispiirteitä ja myös kauppahalleille tyypillistä pienyrittäjyyttä tarkastellaan yleisesti.
Tutkimusmenetelminä käytettiin benchmarkingia ja teemahaastatteluita. Benchmarking tehtiin käyttäen vertailukohteina Turun kauppahallia ja kahta kauppahallia Tukholmassa, Östermalm Saluhallia ja Hötorgshallenia. Benchmarking erityisesti Tukholman halleissa antoi paljon kehittämisajatuksia suuren kaupungin tyylistä ylläpitää eläväistä ja visuaalisesti värikästä kauppahallia.
Teemahaastatteluissa haastateltavat olivat Tampereen kauppahallin työikäisiä edustavia asiakkaita. Heiltä tiedusteltiin syitä kauppahallissa asioimiseen, sekä mahdollisia kehittämisajatuksia. Alussa olettamuksena oli, että asiakaskunnalla olisi ollut enemmän ajatuksia kauppahallin kehittämiseksi, mutta pääosin hallin asiakkaat olivat tyytyväisiä ja jo aikaisemmin tunnetut syyt kauppahallissa asioimiseen vahvistuivat. Aukioloajat nousivat tutkimuksessa esiin vahvimmin toivottuna kehittämisen kohteena.
Kauppahallin asiakastyytyväisyyttä on mitattu ennenkin lomakekyselyillä vuonna 1996 Sirpa Köpän päättötyössä Tampereen kauppaoppilaitokselle, sekä tietojen mukaan toisessakin tutkimuksessa, jota yrityksistä huolimatta ei kuitenkaan saatu luettavaksi.