Kuurot mielenterveyspalvelujen käyttäjinä Suomessa
Lintukangas-Alander, Laura (2013)
Lintukangas-Alander, Laura
Saimaan ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303133268
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303133268
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin viittomakielisten kuurojen kokemuksia mielenterveyspalvelujen käytöstä. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia mielenterveyspalveluja viittomakieliset ovat käyttäneet ja miten he ovat kokeneet saamansa palvelun. Lisäksi selvitettiin kommunikointikokemuksia palvelutilanteessa, sekä kehittämistoiveita.
Teoriaosuudessa kuuroutta tarkasteltiin kielellis-kulttuurisessa viitekehyksessä. Viittomakielisten kuurojen kielelliset oikeudet ja lainsäädäntö nostavat esille kuurojen oikeuden omakielisiin palveluihin. Kuurojen erityinen riski mielenterveyden ongelmiin on näkynyt aiempien tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksissa.
Selvityksen aineisto kerättiin syyskuussa 2012 Webropol - kyselynä, joka avattiin Kuurojen liiton www-sivustolla. Kyselyyn vastasi 56 henkilöä, joista naisia oli 40 ja miehiä 16. Vastaajia oli kaikista ikäryhmistä ja eri puolilta Suomea. Kyselyn vastaukset analysoitiin määrällisesti taulukkografiikkaa käyttäen. Avoimet vastaukset analysoitiin laadullisesti eli teemoittelemalla.
Tuloksista ilmeni, että vastaajat ovat käyttäneet sekä viittomakielisiä että viittomakielelle tulkattuja palveluja. Vaikka enemmistö vastaajista oli tyytyväisiä saamaansa palveluun ja käyttäisi sitä uudelleen, oman äidinkielen merkitys palvelujen saannissa tuli korostuneesti esille. Vastaajien mielestä mielenterveystyöntekijällä tulee olla hyvän viittomakielentaidon lisäksi hyvä kuuroudentuntemus. Vaikka vastaajat olivat saaneet tarvitsemansa avun nopeasti, suuri osa heistä oli kokenut erilaisia hankaluuksia hakeutumisessa palveluihin. Taustalla oli ollut leimautumisen pelko tai tiedon puute.
Tulosten perusteella kehitettävää olisi. Mielenterveyspalveluista tulee tiedottaa enemmän viittomakielisille asiakkaille. Mielenterveystyöhön tarvitaan myös äidinkieleltään viittomakielisiä ammattilaisia. Tulkkikoulutukseen tulee lisätä konkreettisia harjoituksia terapiatulkkaustilanteista. Viittomakielisen terapiatarjonnan on oltava nykyistä laajempaa ja tasapuolisesti kaikkien, myös lasten ja nuorten, saatavilla. Kuurojen mielenterveyspalveluista tulee avata julkinen keskustelu, jossa tavoitteena on lisätä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Verkostoituminen ja palvelujen kehittämishankkeet takaisivat paremmat mielenterveyspalvelut kuuroille.
Teoriaosuudessa kuuroutta tarkasteltiin kielellis-kulttuurisessa viitekehyksessä. Viittomakielisten kuurojen kielelliset oikeudet ja lainsäädäntö nostavat esille kuurojen oikeuden omakielisiin palveluihin. Kuurojen erityinen riski mielenterveyden ongelmiin on näkynyt aiempien tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksissa.
Selvityksen aineisto kerättiin syyskuussa 2012 Webropol - kyselynä, joka avattiin Kuurojen liiton www-sivustolla. Kyselyyn vastasi 56 henkilöä, joista naisia oli 40 ja miehiä 16. Vastaajia oli kaikista ikäryhmistä ja eri puolilta Suomea. Kyselyn vastaukset analysoitiin määrällisesti taulukkografiikkaa käyttäen. Avoimet vastaukset analysoitiin laadullisesti eli teemoittelemalla.
Tuloksista ilmeni, että vastaajat ovat käyttäneet sekä viittomakielisiä että viittomakielelle tulkattuja palveluja. Vaikka enemmistö vastaajista oli tyytyväisiä saamaansa palveluun ja käyttäisi sitä uudelleen, oman äidinkielen merkitys palvelujen saannissa tuli korostuneesti esille. Vastaajien mielestä mielenterveystyöntekijällä tulee olla hyvän viittomakielentaidon lisäksi hyvä kuuroudentuntemus. Vaikka vastaajat olivat saaneet tarvitsemansa avun nopeasti, suuri osa heistä oli kokenut erilaisia hankaluuksia hakeutumisessa palveluihin. Taustalla oli ollut leimautumisen pelko tai tiedon puute.
Tulosten perusteella kehitettävää olisi. Mielenterveyspalveluista tulee tiedottaa enemmän viittomakielisille asiakkaille. Mielenterveystyöhön tarvitaan myös äidinkieleltään viittomakielisiä ammattilaisia. Tulkkikoulutukseen tulee lisätä konkreettisia harjoituksia terapiatulkkaustilanteista. Viittomakielisen terapiatarjonnan on oltava nykyistä laajempaa ja tasapuolisesti kaikkien, myös lasten ja nuorten, saatavilla. Kuurojen mielenterveyspalveluista tulee avata julkinen keskustelu, jossa tavoitteena on lisätä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Verkostoituminen ja palvelujen kehittämishankkeet takaisivat paremmat mielenterveyspalvelut kuuroille.