Sydämen vajaatoimintapotilaiden kokemuksia hoidosta ja palveluketjun toimivuudesta
Reiman, Kati; Kilpinen, Tia (2013)
Reiman, Kati
Kilpinen, Tia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303123213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303123213
Tiivistelmä
Sydämen vajaatoiminnan lisääntyvään hoidon tarpeeseen vaikuttaa Suomessa suurentunut ikäihmisten määrä. Ikärakenteen muutos lisää terveydenhuollon kustannuksia ja tarvetta tehostaa pitkäaikaissairauksien palveluketjujen toimivuutta ja potilaan hoitoa.
Tämä opinnäytetyö on osa HUS Hyvinkään sairaalan, Hyvinkään perusterveydenhuollon ja Hyvinkään Laurean sydämen vajaatoimintapotilaiden kehittämishanketta. Työ käsittelee sydämen vajaatoimintapotilaiden kokemuksia hoidosta sekä palveluketjun toimivuudesta. Tutkimuksessa kerättiin tietoa sydämen vajaatoimintapotilaiden kokemuksista hoitoon hakeutumisessa, hoitojaksosta sairaalassa, jatkohoidosta, kotiutumisesta, oireista, niiden seurannasta ja hoidosta, lääkehoidosta, tutkimuksista ja toimenpiteistä, ohjauksesta, henkisestä tuesta sekä erityistilanteiden hallinnasta.
Opinnäytetyön tavoitteena on auttaa Hyvinkään sairaalan henkilökuntaa parantamaan sydämen vajaatoimintapotilaiden palveluketjun toimivuutta. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja niitä tehtiin kahdeksan (n=8). Tiedonantajat saimme Hyvinkään sairaalan sisätautien osaston kautta.
Haastatteluaineiston tulokset analysoitiin sisällönanalyysin avulla, jossa tuloksia tarkasteltiin induktiivisesti. Saatujen tulosten avulla voitiin tarkastella sydämen vajaatoimintapotilaiden palveluketjun toimivuutta ja saadun ohjauksen riittävyyttä. Potilaat kokivat hoitoon hakeutumisen helppona, kuitenkin esille nousi päivystyksen kiire ja sitä kautta koettiin pelkoa. Hoitojakso itsessään koettiin hyvänä. Tähän vaikutti suuresti osaston henkilökunta, joka miellettiin ammattitaitoiseksi. Jatkohoidon puutteellisuus nousi esille hyvin voimakkaasti. Potilaat olisivat toivoneet enemmän jatkohoito-ohjeita ja sairauden seurantaa tukemaan kotona pärjäämistä. Tiedonantajat pitivät tärkeänä mahdollisuutta soittaa nimetylle sydänhoitajalle sairauteen liittyvissä kysymyksissä. Yhteydenoton mahdollisuus myöhemmässä vaiheessa lisäisi turvallisuuden tunnetta sekä sairauden pahenemisvaiheen ennaltaehkäisyä.
Tämä opinnäytetyö on osa HUS Hyvinkään sairaalan, Hyvinkään perusterveydenhuollon ja Hyvinkään Laurean sydämen vajaatoimintapotilaiden kehittämishanketta. Työ käsittelee sydämen vajaatoimintapotilaiden kokemuksia hoidosta sekä palveluketjun toimivuudesta. Tutkimuksessa kerättiin tietoa sydämen vajaatoimintapotilaiden kokemuksista hoitoon hakeutumisessa, hoitojaksosta sairaalassa, jatkohoidosta, kotiutumisesta, oireista, niiden seurannasta ja hoidosta, lääkehoidosta, tutkimuksista ja toimenpiteistä, ohjauksesta, henkisestä tuesta sekä erityistilanteiden hallinnasta.
Opinnäytetyön tavoitteena on auttaa Hyvinkään sairaalan henkilökuntaa parantamaan sydämen vajaatoimintapotilaiden palveluketjun toimivuutta. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja niitä tehtiin kahdeksan (n=8). Tiedonantajat saimme Hyvinkään sairaalan sisätautien osaston kautta.
Haastatteluaineiston tulokset analysoitiin sisällönanalyysin avulla, jossa tuloksia tarkasteltiin induktiivisesti. Saatujen tulosten avulla voitiin tarkastella sydämen vajaatoimintapotilaiden palveluketjun toimivuutta ja saadun ohjauksen riittävyyttä. Potilaat kokivat hoitoon hakeutumisen helppona, kuitenkin esille nousi päivystyksen kiire ja sitä kautta koettiin pelkoa. Hoitojakso itsessään koettiin hyvänä. Tähän vaikutti suuresti osaston henkilökunta, joka miellettiin ammattitaitoiseksi. Jatkohoidon puutteellisuus nousi esille hyvin voimakkaasti. Potilaat olisivat toivoneet enemmän jatkohoito-ohjeita ja sairauden seurantaa tukemaan kotona pärjäämistä. Tiedonantajat pitivät tärkeänä mahdollisuutta soittaa nimetylle sydänhoitajalle sairauteen liittyvissä kysymyksissä. Yhteydenoton mahdollisuus myöhemmässä vaiheessa lisäisi turvallisuuden tunnetta sekä sairauden pahenemisvaiheen ennaltaehkäisyä.