Kylpylämatkailua Etelä-Karjalassa ennen ja nyt
Pitko, Marjukka (2013)
Pitko, Marjukka
Saimaan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303073043
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303073043
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Etelä-Karjalan alueen kylpylämatkailun perinne näkyy tämän päivän kylpylöiden toiminnassa ja tarjonnassa. Hyödyntävätkö alueella toimivat kylpylät kylpyläperinteitä tuote kehityksessä?
Tutkin Lappeenrannan ja Rauhan kylpylöiden sekä Imatran Valtionhotellin historiaa, palvelutarjontaa ja vetovoimatekijöitä tutustumalla alan kirjallisuuteen ja kaupungin- ja Etelä- Karjalan museon arkistotietoihin. Historiaosion tarkoituksena oli kertoa, millaista kylpyläelämää on vietetty ja miksi asiakkaat ovat hakeutuneet juuri tälle alueelle? Millainen on ollut palvelutarjonta eri kohteissa eri aikoina? Painotin historiaosion tämän alueen kylpylöiden kulta – aikaan, joka ajoittui 1800 – luvun lopulle ja jatkui sieltä aina 1900 – luvun alkukymmenille.
Teoriaosuus käsittelee tuotteistamista ja kulttuuriperinnön tuotteistamisen erityispiirteitä.
Kartoitin tällä hetkellä Etelä-Karjalassa toimivien kylpylöiden palvelutarjonnan heidän omien verkkosivujen kautta joulukuun 2012 aikana. Päätelmät on tehty vertaamalla historiaosuuden tietoja nykyiseen palvelutarjontaan hyvinvointimatkailun näkökulmasta.
Vertailun tuloksena selvisi, että kylpylät hyödyntävät perinteitä ja historiaansa hyvin vähän. Aitous ja autenttisuus korostuvat alati muuttuvassa nykypäivässä, ja niiden kysyntä ja rooli kasvavat koko ajan, joten kylpyläperinteen ja historian hyödyntäminen olisi perusteltua. Se tukisi hyvinvointimatkailua, lisäisi mielenkiintoa aluetta kohtaan, monipuolistaisi tarjontaa sekä korostaisi omaleimaisuutta.
Tutkin Lappeenrannan ja Rauhan kylpylöiden sekä Imatran Valtionhotellin historiaa, palvelutarjontaa ja vetovoimatekijöitä tutustumalla alan kirjallisuuteen ja kaupungin- ja Etelä- Karjalan museon arkistotietoihin. Historiaosion tarkoituksena oli kertoa, millaista kylpyläelämää on vietetty ja miksi asiakkaat ovat hakeutuneet juuri tälle alueelle? Millainen on ollut palvelutarjonta eri kohteissa eri aikoina? Painotin historiaosion tämän alueen kylpylöiden kulta – aikaan, joka ajoittui 1800 – luvun lopulle ja jatkui sieltä aina 1900 – luvun alkukymmenille.
Teoriaosuus käsittelee tuotteistamista ja kulttuuriperinnön tuotteistamisen erityispiirteitä.
Kartoitin tällä hetkellä Etelä-Karjalassa toimivien kylpylöiden palvelutarjonnan heidän omien verkkosivujen kautta joulukuun 2012 aikana. Päätelmät on tehty vertaamalla historiaosuuden tietoja nykyiseen palvelutarjontaan hyvinvointimatkailun näkökulmasta.
Vertailun tuloksena selvisi, että kylpylät hyödyntävät perinteitä ja historiaansa hyvin vähän. Aitous ja autenttisuus korostuvat alati muuttuvassa nykypäivässä, ja niiden kysyntä ja rooli kasvavat koko ajan, joten kylpyläperinteen ja historian hyödyntäminen olisi perusteltua. Se tukisi hyvinvointimatkailua, lisäisi mielenkiintoa aluetta kohtaan, monipuolistaisi tarjontaa sekä korostaisi omaleimaisuutta.