Etsivän nuorisotyön hyvät käytänteet ja työmenetelmät
Mäki-Opas, Susanna (2013)
Mäki-Opas, Susanna
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303052951
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303052951
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoitus on tuoda esille etsivän nuorisotyön hyvät käytänteet ja työmenetelmät. Opinnäytetyön teoria osuudessa kävin läpi nuorten syrjäytymisen, etsivän nuorisotyön toimintamallin sekä useita sosiaalialalla käytettäviä menetelmiä. Syrjäytymiseen pyritään puuttumaan nykyään yhteiskunnassa eri tahoilta ja etsivä nuorisotyö on yksi niistä keinoista, joilla syrjäytymistä ennaltaehkäistään ja syrjäytyneitä nuoria autetaan. Nostin työni teoriaosuudessa esille myös moniammatillisen yhteistyön yhtenä olennaisena asiakokonaisuutena, koska se on lakisääteistä etsivässä nuorisotyössä ja se on koettu toimivana työmuotona. Halusin työssäni selvittää mitä menetelmiä ja käytänteitä etsivässä nuorisotyössä on käytössä, mitä tulisi ottaa huomioon etsivän nuorisotyön työmuodon aloituksessa sekä miten työmuotoa tulisi kehittää.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Pohjanmaan alueella työskentelevät etsivät nuorisotyöntekijät. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelut suoritettiin pari- ja yksilöhaastatteluina kevään ja syksyn 2012 aikana yhteensä kymmenelle etsivän nuorisotyöntekijälle.
Tutkimustuloksista ilmeni, että hyvinä käytänteinä etsivässä nuorisotyössä pidetään työparitoimintaa, monia erilaisia toimintaa helpottavia käytännöllisiä työkäytäntöjä, kuten tilastointia helpottavaa asiakastietojärjestelmää ja toimivia työtiloja. Lakien ja moniammatillisen yhteistyön todettiin luovan reunaehtoja työlle. Tutkimukseni osoitti myös, että hyviksi työmenetelmiksi koettiin monia sosiaalialan työmenetelmiä kuten palveluohjaus, ratkaisukeskeiset menetelmät, tavoitelähtöiset menetelmät ja motivoivat työmenetelmät. Asiakastyössä tärkeiksi seikoiksi todettiin muun muassa luottamuksen muodostuminen asiakkaan ja työntekijän välille ja työntekijän epävirallinen rooli. Alan resurssipula kävi myös ilmi tutkimuksesta ja tämän todettiin vaikuttavan etenkin työntekijöiden jalkautuvan työn vähäisyyteen. Etsivän työn tunnettavuus ja esittäytyminen koettiin tärkeimmiksi asioiksi etsivän työn aloittamisen kannalta. Tutkimustuloksena voidaan myös pitää useita etsivän nuorisotyön kehittämiskohteita, joita haastatteluissa kävi ilmi.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Pohjanmaan alueella työskentelevät etsivät nuorisotyöntekijät. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelut suoritettiin pari- ja yksilöhaastatteluina kevään ja syksyn 2012 aikana yhteensä kymmenelle etsivän nuorisotyöntekijälle.
Tutkimustuloksista ilmeni, että hyvinä käytänteinä etsivässä nuorisotyössä pidetään työparitoimintaa, monia erilaisia toimintaa helpottavia käytännöllisiä työkäytäntöjä, kuten tilastointia helpottavaa asiakastietojärjestelmää ja toimivia työtiloja. Lakien ja moniammatillisen yhteistyön todettiin luovan reunaehtoja työlle. Tutkimukseni osoitti myös, että hyviksi työmenetelmiksi koettiin monia sosiaalialan työmenetelmiä kuten palveluohjaus, ratkaisukeskeiset menetelmät, tavoitelähtöiset menetelmät ja motivoivat työmenetelmät. Asiakastyössä tärkeiksi seikoiksi todettiin muun muassa luottamuksen muodostuminen asiakkaan ja työntekijän välille ja työntekijän epävirallinen rooli. Alan resurssipula kävi myös ilmi tutkimuksesta ja tämän todettiin vaikuttavan etenkin työntekijöiden jalkautuvan työn vähäisyyteen. Etsivän työn tunnettavuus ja esittäytyminen koettiin tärkeimmiksi asioiksi etsivän työn aloittamisen kannalta. Tutkimustuloksena voidaan myös pitää useita etsivän nuorisotyön kehittämiskohteita, joita haastatteluissa kävi ilmi.