”SISÄLLE ELÄMÄÄN” : Tutkimus monikulttuurisen kerhon merkityksestä maahanmuuttajaperheille
Linnapuomi, Mirjam (2013)
Linnapuomi, Mirjam
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303032849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303032849
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Linnapuomi, Mirjam. ”Sisälle elämään”. Tutkimus monikulttuurisen kerhon merkityksestä maahanmuuttajaperheille. Diak Etelä, Kauniainen, kevät 2013, 63s., 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena Keravan kaupungin sosiaalipalveluihin kuuluvalle monikulttuuriselle toimintakeskus Topaasille, jonka nimenä oli 1.4.2012 asti monikulttuurinen perhekerho Topaasi. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä Topaasiin osallistuminen oli merkinnyt vuosina 2008–2011 Topaasin asiakkaina olleille maahanmuuttajavanhemmille ja heidän perheilleen, sekä mitä monikulttuurisen kerhon kehittämishaasteet maahanmuuttajaperheiden näkökulmasta ovat. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin maahanmuuttajien näkökulma monikulttuurisen kerhon merkityksestä, jotta Topaasin ja muiden toimijoiden monikulttuurista työtä ja kotouttamistoimintaa voidaan arvioida ja kehittää tarkoituksenmukaisesti.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin viidellä teemahaastattelulla tammi- ja helmikuussa 2012 monikulttuuriseen perhekerho Topaasiin vuosina 2008–2011 osallistuneilta maahanmuuttajavanhemmilta. Neljä haastatteluista toteutui maahanmuuttajaäitien yksilöhaastatteluina ja yksi maahanmuuttajapariskunnan haastatteluna. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Opinnäytetyön viitekehyksessä käsitellään maahanmuuttoa, maahanmuuttajaperheiden kotoutumista sekä sosiaalipedagogiikkaa maahanmuuttajaperheiden kanssa tehtävän työn taustateoriana.
Tutkimustulosten mukaan maahanmuuttajavanhemmat oppivat monikulttuurisessa kerhossa suomen kieltä, solmivat sosiaalisia suhteita, saivat vertaistukea sekä matalan kynnyksen ammatillista neuvontaa, tukea ja ohjausta Suomessa elämiseen, vanhemmuuteen sekä parisuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Ilman monikulttuurista kerhoa maahanmuuttajaäitien elämä olisi ollut sosiaalisesti eristäytynyttä, heidän suomen kielen oppimisensa olisi hidastunut, eikä heillä olisi ollut yhteiskunnassa toimimiseen ja perhe-elämän haasteista selviytymiseen tarvitsemaansa tietoa ja tukea. Monikulttuurinen kerho tuki maahanmuuttajavanhempia psyykkisesti, vahvisti puolisoistaan riippuvaisina olleiden asemaa ja tuki lasten sosiaalistumista. Maahanmuuttajaperheiden näkökulmasta Topaasin keskeisimpinä kehittämishaasteina olivat pienet tilat, tiedottaminen sekä lyhyt päivittäinen aukioloaika.
Tulosten perusteella Topaasiin osallistuminen lisäsi maahanmuuttajaperheiden elämänhallintaa sekä hyvinvointia, edisti samantahtista kotoutumista ja ehkäisi syrjäytymistä. Tutkimuksen valossa ennaltaehkäisevässä perhe- ja maahanmuuttajatyössä toimiva malli on säännöllinen, pitkäjänteinen avoin ryhmätoiminta, johon vanhempien on mahdollista tulla lasten kanssa, ja jossa vertaistuki ja ammatillinen tuki yhdistyvät.
Asiasanat: maahanmuuttajat, vanhemmuus, monikulttuurisuus, perheet, kvalitatiivinen tutkimus
Linnapuomi, Mirjam. ”Sisälle elämään”. Tutkimus monikulttuurisen kerhon merkityksestä maahanmuuttajaperheille. Diak Etelä, Kauniainen, kevät 2013, 63s., 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena Keravan kaupungin sosiaalipalveluihin kuuluvalle monikulttuuriselle toimintakeskus Topaasille, jonka nimenä oli 1.4.2012 asti monikulttuurinen perhekerho Topaasi. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä Topaasiin osallistuminen oli merkinnyt vuosina 2008–2011 Topaasin asiakkaina olleille maahanmuuttajavanhemmille ja heidän perheilleen, sekä mitä monikulttuurisen kerhon kehittämishaasteet maahanmuuttajaperheiden näkökulmasta ovat. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin maahanmuuttajien näkökulma monikulttuurisen kerhon merkityksestä, jotta Topaasin ja muiden toimijoiden monikulttuurista työtä ja kotouttamistoimintaa voidaan arvioida ja kehittää tarkoituksenmukaisesti.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin viidellä teemahaastattelulla tammi- ja helmikuussa 2012 monikulttuuriseen perhekerho Topaasiin vuosina 2008–2011 osallistuneilta maahanmuuttajavanhemmilta. Neljä haastatteluista toteutui maahanmuuttajaäitien yksilöhaastatteluina ja yksi maahanmuuttajapariskunnan haastatteluna. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Opinnäytetyön viitekehyksessä käsitellään maahanmuuttoa, maahanmuuttajaperheiden kotoutumista sekä sosiaalipedagogiikkaa maahanmuuttajaperheiden kanssa tehtävän työn taustateoriana.
Tutkimustulosten mukaan maahanmuuttajavanhemmat oppivat monikulttuurisessa kerhossa suomen kieltä, solmivat sosiaalisia suhteita, saivat vertaistukea sekä matalan kynnyksen ammatillista neuvontaa, tukea ja ohjausta Suomessa elämiseen, vanhemmuuteen sekä parisuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Ilman monikulttuurista kerhoa maahanmuuttajaäitien elämä olisi ollut sosiaalisesti eristäytynyttä, heidän suomen kielen oppimisensa olisi hidastunut, eikä heillä olisi ollut yhteiskunnassa toimimiseen ja perhe-elämän haasteista selviytymiseen tarvitsemaansa tietoa ja tukea. Monikulttuurinen kerho tuki maahanmuuttajavanhempia psyykkisesti, vahvisti puolisoistaan riippuvaisina olleiden asemaa ja tuki lasten sosiaalistumista. Maahanmuuttajaperheiden näkökulmasta Topaasin keskeisimpinä kehittämishaasteina olivat pienet tilat, tiedottaminen sekä lyhyt päivittäinen aukioloaika.
Tulosten perusteella Topaasiin osallistuminen lisäsi maahanmuuttajaperheiden elämänhallintaa sekä hyvinvointia, edisti samantahtista kotoutumista ja ehkäisi syrjäytymistä. Tutkimuksen valossa ennaltaehkäisevässä perhe- ja maahanmuuttajatyössä toimiva malli on säännöllinen, pitkäjänteinen avoin ryhmätoiminta, johon vanhempien on mahdollista tulla lasten kanssa, ja jossa vertaistuki ja ammatillinen tuki yhdistyvät.
Asiasanat: maahanmuuttajat, vanhemmuus, monikulttuurisuus, perheet, kvalitatiivinen tutkimus