Lapsen osallisuus Tapiolan SOS-lapsikylä arjessa
Ernvall, Ida; Jahnukainen, Johannes (2013)
Ernvall, Ida
Jahnukainen, Johannes
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302272744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302272744
Tiivistelmä
Aihe opinnäytetyöllemme tuli Tapiolan SOS-lapsikylän toiveesta tehdä selvitys siellä asuvien lasten kokemuksista koskien lasten omaa osallisuuttaan arjessa. Ensimmäiseksi tutkimuskysymykseksemme muodostui, miten Tapiolan SOS-lapsikylässä asuvat lapset kokevat oman osallisuutensa SOS-lapsikylän arjessa toteutuneen. Toinen tutkimuskysymyksistämme on, miten lasten osallisuutta Tapiolan SOS-lapsikylässä voisi kehittää.
Teoreettinen viitekehys muodostuu käsitteistä lastensuojelu, lapsen arki ja osallisuus. Opinnäytetyömme on toteutettu laadullisin menetelmin, käyttäen tiedonhankintamuotoina eläytymismenetelmää ja teemahaastattelua. Eläytymismenetelmällä hankittu aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja siitä nousseet teemat muodostivat rungon teemahaastattelulle. Teemat haastattelussa olivat vuorovaikutus, lapsen oma toiminta ja säännöt sekä toiminnan kehittäminen. Teemahaastattelulla hankittu aineisto analysoitiin käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tiedonantajina opinnäytetyössämme toimi kuusi (6) Tapiolan SOS-lapsikylässä asuvaa 12 - 17-vuotiasta nuorta, joista kolme oli tyttöjä ja kolme poikia.
Opinnäytetyömme tulosten mukaan Tapiolan SOS-lapsikylässä asuvat lapset kokevat osallisuutensa arjessa toteutuneen. Peilaamme nuorten kokemuksia Harry Shierin osallisuuden portaisiin. Kun osallisuuden toteutumista tarkastellaan tästä näkökulmasta, se toteutuu täysin, jokaisen viiden askelman osalta. Kehittämiskohteeksi Tapiolan SOS-lapsikylässä nousi lasten aktiivisuuden ja oma-aloitteisuuden tukeminen. Myös uusien vuorovaikutus- ja viestintämuotojen kehittäminen Tapiolan SOS-lapsikylässä loisi entistä paremmat edellytykset lasten mielipiteiden ja ajatusten ilmaisemiseen ja sitä kautta osallisuuden toteutumiseen arjessa.
Tuloksista käy ilmi, että lapset voivat kääntyä lapsikylävanhemman puoleen asiasta riippumatta ja kynnys oman mielipiteensä ilmaisemiseen on matala lapsen ja lapsikylävanhemman välisessä suhteessa. Kukaan informanteista ei antanut minkäänlaista negatiivista palautetta tai kritiikkiä Tapiolan SOS-lapsikylän toiminnasta tai siitä, että lapsen osallisuus ei toteutuisi.
puolueettomuusnäkökulma on opinnäytetyössä eettisesen tarkastelun kohteena. Toinen opinnäytetyön tekijöistä työskentelee ohjaajana Tapiolan SOS-lapsikylässä. Tämä on ohjannut eettisiä valintoja tutkimusprosessin aikana.
Teoreettinen viitekehys muodostuu käsitteistä lastensuojelu, lapsen arki ja osallisuus. Opinnäytetyömme on toteutettu laadullisin menetelmin, käyttäen tiedonhankintamuotoina eläytymismenetelmää ja teemahaastattelua. Eläytymismenetelmällä hankittu aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja siitä nousseet teemat muodostivat rungon teemahaastattelulle. Teemat haastattelussa olivat vuorovaikutus, lapsen oma toiminta ja säännöt sekä toiminnan kehittäminen. Teemahaastattelulla hankittu aineisto analysoitiin käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tiedonantajina opinnäytetyössämme toimi kuusi (6) Tapiolan SOS-lapsikylässä asuvaa 12 - 17-vuotiasta nuorta, joista kolme oli tyttöjä ja kolme poikia.
Opinnäytetyömme tulosten mukaan Tapiolan SOS-lapsikylässä asuvat lapset kokevat osallisuutensa arjessa toteutuneen. Peilaamme nuorten kokemuksia Harry Shierin osallisuuden portaisiin. Kun osallisuuden toteutumista tarkastellaan tästä näkökulmasta, se toteutuu täysin, jokaisen viiden askelman osalta. Kehittämiskohteeksi Tapiolan SOS-lapsikylässä nousi lasten aktiivisuuden ja oma-aloitteisuuden tukeminen. Myös uusien vuorovaikutus- ja viestintämuotojen kehittäminen Tapiolan SOS-lapsikylässä loisi entistä paremmat edellytykset lasten mielipiteiden ja ajatusten ilmaisemiseen ja sitä kautta osallisuuden toteutumiseen arjessa.
Tuloksista käy ilmi, että lapset voivat kääntyä lapsikylävanhemman puoleen asiasta riippumatta ja kynnys oman mielipiteensä ilmaisemiseen on matala lapsen ja lapsikylävanhemman välisessä suhteessa. Kukaan informanteista ei antanut minkäänlaista negatiivista palautetta tai kritiikkiä Tapiolan SOS-lapsikylän toiminnasta tai siitä, että lapsen osallisuus ei toteutuisi.
puolueettomuusnäkökulma on opinnäytetyössä eettisesen tarkastelun kohteena. Toinen opinnäytetyön tekijöistä työskentelee ohjaajana Tapiolan SOS-lapsikylässä. Tämä on ohjannut eettisiä valintoja tutkimusprosessin aikana.