Emotionaalisesti turvallisen ympäristön kehittäminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
Matilainen, Merja; Vähäkuopus, Kati (2013)
Matilainen, Merja
Vähäkuopus, Kati
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302162363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302162363
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin kansainväliseen FIT (Functional, Innovative Tools for learning) –projektin yhteydessä, jossa kehiteltiin pedagogisia ja toiminnallisia välineitä kielen tai sosiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen lasten tai nuorten parissa. Keskityimme emotionaalisesti turvallisen ympäristön tukemiseen ja näin ollen opinnäytetyön tarkoitukseksi muodostui toiminnallisen, pedagogisen välineen kehittäminen emotionaalisesti turvallisen ympäristön vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Opinnäytetyön tarkoitus oli myös testata kehitettyä välinettä ja arvioida sen toimivuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, joka koostui viidestä eri syklistä. Kolmessa ensimmäisessä syklissä koottiin tietoa välineen luomiseksi muun muassa haastattelemalla neljää erityislastentarhanopettajaa ja kahdeksaa kahden eri päiväkodin lasta. Erityislastentarhanopettajien haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna. Lasten haastattelu perustui lasten ottamiin kuviin; haastattelutilanteessa he kertoivat ottamistaan kuvista. Neljännessä syklissä luotiin toiminnallinen väline, Satumetsän Seikkailurata, aiemmissa sykleissä kootun tiedon pohjalta. Välineellä pyrittiin tukemaan lasten vertaissuhteita ja pienryhmän yhteishenkeä. Tutkimuksen viidennessä syklissä välinettä testattiin kahdessa eri maassa: Suomessa ja Botswanassa. Välineen toimivuutta arvioitiin lasten, työntekijöiden ja tutkijoiden toimesta.
Tutkimus toteutettiin lapsinäkökulmaisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua, valokuvahaastattelua, videonanalyysiä, lomakekyselyä ja lasten hymynaama-arviointia. Myös tutkijoiden tekemillä omilla havainnoilla, joita kirjattiin tutkimuspäiväkirjoihin, oli merkittävä osa arvioinnissa. Haastattelujen analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa todettiin emotionaalisesti turvallisen ympäristön vahvistamiseksi luodun välineen, Satumetsän seikkailuradan käyttämisen vaikuttaneen positiivisesti testiryhmän lasten yhdessä toimimiseen. Lasten yhteistoiminta ja toisten koskettaminen lisääntyi ja kosketuksen vastaanottaminen helpottui. Välineen avulla voidaan tukea lasten ryhmäytymistä, pienryhmän hengen kehittymistä ja ystävyyssuhteiden muodostumista.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, joka koostui viidestä eri syklistä. Kolmessa ensimmäisessä syklissä koottiin tietoa välineen luomiseksi muun muassa haastattelemalla neljää erityislastentarhanopettajaa ja kahdeksaa kahden eri päiväkodin lasta. Erityislastentarhanopettajien haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna. Lasten haastattelu perustui lasten ottamiin kuviin; haastattelutilanteessa he kertoivat ottamistaan kuvista. Neljännessä syklissä luotiin toiminnallinen väline, Satumetsän Seikkailurata, aiemmissa sykleissä kootun tiedon pohjalta. Välineellä pyrittiin tukemaan lasten vertaissuhteita ja pienryhmän yhteishenkeä. Tutkimuksen viidennessä syklissä välinettä testattiin kahdessa eri maassa: Suomessa ja Botswanassa. Välineen toimivuutta arvioitiin lasten, työntekijöiden ja tutkijoiden toimesta.
Tutkimus toteutettiin lapsinäkökulmaisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua, valokuvahaastattelua, videonanalyysiä, lomakekyselyä ja lasten hymynaama-arviointia. Myös tutkijoiden tekemillä omilla havainnoilla, joita kirjattiin tutkimuspäiväkirjoihin, oli merkittävä osa arvioinnissa. Haastattelujen analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa todettiin emotionaalisesti turvallisen ympäristön vahvistamiseksi luodun välineen, Satumetsän seikkailuradan käyttämisen vaikuttaneen positiivisesti testiryhmän lasten yhdessä toimimiseen. Lasten yhteistoiminta ja toisten koskettaminen lisääntyi ja kosketuksen vastaanottaminen helpottui. Välineen avulla voidaan tukea lasten ryhmäytymistä, pienryhmän hengen kehittymistä ja ystävyyssuhteiden muodostumista.